Maatalous

Riistakannat ovat runsaat ja elinvoimaiset maisemassa, josta löytyy kattava verkosto suoja- ja ruokailupaikkoja peltopyille, fasaaneille ja rusakoille. Maatalousmaisemassa riista- ja luonnonhoitopellot ja talviaikainen kasvipeitteisyys, nurmikaistaleet uomien varsilla, pensasmaisen kasvillisuuden tarjoama suoja sekä kosteikot ovat avaintekijöitä lajiston viihtymiselle ja maaseutuluonnon monimuotoisuudelle.

Riistakantojen hyväksi tehdystä työstä hyötyvät muutkin lajit

Riistanhoito on keskeinen syy maaseudun elinympäristöjen hoidolle. Metsästävissä maanomistajissa on merkittävä potentiaali luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Riistakantojen hyväksi tehdystä elinympäristöjen hoidosta hyötyvät monet maatalousympäristön lajit, luonnon monimuotoisuus ja vesiensuojelu. Omien harrastusmahdollisuuksien parantaminen motivoi toimintaan.

Yksipuolinen peltomaisema
Autiossa maisemassa ei riista viihdy. Toisin voi olla, jos…
vaihteleva ja monipuolinen peltomaisema, jonka keskellä kosteikko
…maatalouden töissä haluaa antaa riistalle mahdollisuuden menestyä. Piirrokset: Tom Björklund

 

Riistan huomioiminen maanviljelyssä

Viljelijän ratkaisut määrittävät riistakantojen hyvinvointia. Käytännössä viljelyaukean riistakantojen hyvinvoinnissa kyse on muutaman peltoprosentin jättämisestä satokasvien tuotannon ulkopuolelle sekä satokasvin kaistaleiden ja kulmien jättämistä talviaikaiseksi ravinnoksi. Esimerkiksi riista- maisema- ja luonnonhoitopellot sekä puimattomat viljakaistat ovat hyviä vaihtoehtoja.

Monipuolinen viljelykasvivalikoima, toimiva viljelykierto sekä kotieläin- ja kasvintuotanto samalla kylällä luovat lajien tarvitsemaa monimuotoisuutta maisemaan.

Laidunnus pelloilla, luonnonlaitumilla, niityillä, metsälaitumilla ja perinnebiotoopeilla on arvokasta luonnon- ja riistanhoitoa. Varsinkin rantaniittyjen ja pellon ulkopuolisten alueiden laidunnus voi luoda elinympäristöjä maatalousmaiseman lajistolle.

Kivikasa, ladon seinustan pusikko, metsäsaareke ja vanha savenottokuoppa tai kuivattu lampi voi tarjota elinympäristöä monille lajeille. Ne kaikki tarjoavat suojaa avoimessa maisemassa varsinkin talviaikaan.

Monen vesilinnun ja kahlaajan menestymisen kannalta kosteikkoa ympäröivän maatalousalueen maankäyttö on yhtä tärkeää kuin kosteikon kunto. Esimerkiksi jouhi- ja lapasorsa sekä kuovi ja töyhtöhyyppä pesivät pelloilla kosteikon tai lintujärven ympäristössä.

Kevään toukotöissä tai ensimmäisen nurmisadon korjuun yhteydessä suuri osa pesistä ja poikueista tuhoutuu. Tämä voidaan välttää suosimalla luonnonhoitopeltoja, syyskylvöisiä kasveja tai myöhäistä nurmisadon korjuuta esimerkiksi kosteikkoa ympäröivillä lohkoilla.

 

Vahvat riistakannat luovat hyvinvointia

Hyvinvoivat ja metsästettävät riistakannat luovat virkistys- ja jopa elinkeinomahdollisuuksia maaseudulle. Riistarikkaus ja kannattava maataloustuotanto sopivat samalle kyläaukealle hyvin.

Peltopyykannan hoitosuunnitelma (mmm.fi)

Lato peltomaisemassa. Etualalla lentävä fasaani.
Ladot ja muut maatalouden rakennelmat lähiympäristöineen ovat riistaeläinten tärkeitä suojapaikkoja. Ladon alle pääsee petolintuja piiloon, ja seinusta tarjoaa suojaa talven viimalta. Suojapuskat, erityisesti marjoja tuottavat pensaat, lisäävät latosaarekkeiden arvoa elinympäristönä. Piirrokset: Tom Björklund

Auringonkukkapelto. Etualalla peltopyypoikue.
Luonnonhoitopellot, erityisesti riista-, maisema- ja niittypellot, tarjoavat syys- ja talviaikaista ravinto- ja suojakasvustoa esimerkiksi peltopyille. Niittypellot ovat erityisen hyviä peltopyille, koska ne säilytetään vähintään kaksi kasvukautta, joten kylvöä seuraavana keväänä kasvusto saa olla koskematta ja peltolintujen pesät säästyvät toukotöiltä.

Pellon ja metsän raja. Pyy oksalla ja metsäkaurin kuvan reunassa.
Metsien reunavyöhykkeiden avaaminen puoliavoimeksi ja hakamaiseksi luo riistalle hyödyllisen vaihettumisvyöhykkeen talousmetsän ja peltoaukean välille. Reunavyöhykkeen harva ja matala puusto parantaa myös peltojen viljeltävyyttä puuston varjostuksen vähenemisen ja ilmakierron paranemisen myötä.