Haitalliset vieraslajit minkki ja supikoira ovat vakava uhka Suomen vesilintukannoille. Vesilintujen suojelemiseksi Suomen riistakeskus ja Metsähallitus toteuttavat vieraspetojen poistoa 72 Suomen tärkeimmällä lintuvesikohteella.
Helmi-vieraspetohanke on osa laajaa Helmi-ohjelmaa (ym.fi). Pyyntityön tavoitteena on koulutettujen pyyntiryhmien avulla tehostaa vieraspetopyyntiä tasolle, jolla vieraspetojen kannat saadaan laskuun ja vesilintujen poikastuotto kasvuun.
Hoitoalueet, joilla pyyntiä toteutetaan sijaitsevat ympäri Suomea. Suomen riistakeskuksen 45 kohdetta sijaitsevat Manner-Suomessa ja etelärannikolla. Näillä pyyntikohteilla on paljon linnustollisesti arvokkaita järviä, kuten Siikalahti Parikkalassa (luontoon.fi). Metsähallituksen 24 pyyntikohdetta sijaitsevat Suomen länsirannikolla. Alueet sisältävät laajoja Metsähallituksen hallinnoimia alueita. Joukossa on erityisen tärkeitä lintulahtia, kuten Liminganlahti Oulussa (luontoon.fi). Pyyntikohteiden olosuhteet vaihtelevat huomattavasti, mikä haastaa etsimään jokaiselle kohteelle sopivimmat pyyntikeinot.
Supikoirakanta saatu laskuun
Hankkeessa saatiin pyyntikohteilta vuosien 2022–2024 aikana saaliiksi noin 11 000 supikoiraa. Supikoirien saalismäärät ja supikoirakanta ovat monilla Helmi-pyyntikohteilla vähentyneet. Turun yliopiston valikoiduilla Helmi-kohteilla toteuttaman satunnaisen riistakameraseurannan ja munapesäkokeiden perusteella voidaan päätellä supikoirien liikkumisen ja saalistuksen vähentyneen kohteilla kevätaikaan. Supikoiran kohdalla hanke on siirtynyt tilanteeseen, jossa pieneksi saatua supikoirakantaa pyritään ylläpitämään ja näin antamaan linnustolle aikaa toipua.
Minkin pyynnissä kehitettävää
Hankkeen minkkisaalis oli vuosien 2022–2024 aikana lähes 3 000 yksilöä. Lajin pyynti on osoittautunut huomattavasti haastavammaksi kuin supikoiran. Minkinpyynnin kulttuuri on vähentynyt merkittävästi ja pyyntimuodosta kiinnostuneita pyytäjiä on ollut hankala löytää hankkeen pariin. Minkillä on lisäksi käytössä vain yksi pyyntimetelmä, eli rautapyynti. Parhaimmilla hankekohteilla minkinpyynnissäkin on kuitenkin onnistuttu, kun motivoituneita pyytäjiä on löytynyt.
Jatkorahoituksen turvin pyritään tehostamaan etenkin minkin pyyntiä. Onnistuminen vaatii harjaantuneisuutta tunnistaa minkille otolliset elinympäristöt ja sopivat pyydyspaikat. Erityisasemassa on myös loukun hajustaminen nimenomaan minkin omalla hajulla. Se on tutkimusten kaikkien varmin ”syötti” minkkiloukkuun. Hankkeessa testataan parhaillaan mm. minkinhajun ja lauttojen roolia pyyntitehon lisääjinä.
Työ jatkuu pyyntiryhmissä
Onnistunut vieraspetojen pyynti riippuu ennen kaikkea osaavien pyytäjien työpanoksesta ja sitoutuneisuudesta pyyntiin. Hankkeeseen on lähtenyt mukaan oman alueensa luonnonhoitoon motivoituneita pyytäjiä, joilla on halua olla mukana parantamassa linnuston pesimäedellytyksiä valituilla kohteilla. Kohdealueella tehdystä pyyntityöstä maksetaan pyytäjille työkorvaus ja työn tueksi on tarjottu pyyntivälineistöä. Alueiden riistanhoitoyhdistysten kanssa tehdään yhteistyötä pyyntityön kehittämiseksi. Neuvonnallinen tuli oli hankkeen alussa laajaa, jotta toiminta saatiin käyntiin.
Jokaisella kohteella on edelleen oma hankesuunnittelija, jolta saa tarvittaessa neuvoja. Hankkeen tuloksista kumpuavia käytäntöjä pyritään resurssien puitteissa levittämään Helmi-pyyntikohteiden ulkopuolella toimivalle metsästäjäyhteisölle. Viestinnällä pyritään lisäämään tietoisuutta vieraspetojen pyynnin hyödyistä luonnolle.
Uusi rahoitus vuosille 2025–2028
Hanke alkoi toukokuussa 2021. Maa- ja metsätalousministeriö rahoitti pyyntiä 2,5 miljoonalla ja ympäristöministeriö 1,8 miljoonalla eurolla. Ympäristöministeriön osuus kattoi etenkin pyyntivälineitä ja palkkioita, maa- ja metsätalousministeriö rahoitti muun muassa toimeenpanevaa henkilöstöä Suomen riistakeskukseen ja Metsähallituksen Eräpalveluihin. Hankkeessa oli vuosina 2021–2024 mukana yhteensä 10 kokoaikaista henkilöä. Tutustu hankkeen loppuraporttiin (julkaisut.metsa.fi).
Vuonna 2024 hanke sai jatkorahoituksen ja jatkuu ehdollisena vuoden 2028 loppuun saakka. Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön hankkeelle myöntämä rahoitus on supistunut: Rahoituksen suuruus vuonna 2025 on noin 900 000 euroa ja se tulee pienemään hankkeen tulevina toimintavuosina. Nyt hankkeessa työskentelee yhteensä viisi henkilöä.
Pyynnillä tavoitellaan kotoperäisen lajiston elvyttämistä
Helmi-vieraspetohanke tukee muiden Helmi-ohjelman toimien kanssa erityisesti taantuneen vesilinnuston toipumista. Monet elinympäristöjen kunnostustoimet jäävät vajaiksi, jos alueilta ei poisteta niillä runsaana esiintyviä vieraspetoja. Minkin ja supikoiran saalistuspaineen poistumisella on todennäköisesti positiivisia vaikutuksia myös muulle alkuperäisluonnolle, kuten sammakkoeläimille. Useiden lajien elpyminen kestää vuosia, joten pyyntityön on oltava pitkäjänteistä ja jatkuvaa.
Yhteystiedot
Hankkeeseen on palkattu kahdeksan määräaikaista suunnittelijaa. Suomen riistakeskuksella hankkeessa toimivat projektipäällikkö Kari Karhula sekä viisi suunnittelijaa ja Metsähallituksella projektipäällikkö Mikko Toivola sekä kolme suunnittelijaa.
Suomen riistakeskus
- Mikko Toivola, projektipäällikkö, puh. 029 431 2341
- Jyri Mononen, puh. 029 431 2128
- Veijo Kröger, puh. 029 431 2296
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi(a)riista.fi
Metsähallitus
- Kari Karhula, projektipäällikkö, puh. 040 532 0671
- Harri Forsten, puh. 040 664 5704
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi(a)metsa.fi
Päivitetty 8.9.2025.