Siirry sisältöön

Päiväpetolinnut

Merikotka

(Haliaetus albicilla)

Tuntomerkit: Suurin petolintumme. Vanha lintu alta tummanruskea, selkäpuoli vaaleampi ja kirjavampi, nokka on keltainen ja pyrstö valkoinen. Nuori tummanruskea, alta ruosteenruskea mustaviiruinen, pyrstösulat keskeltä valkoiset ja ruskeareunaiset, nokka on tumma. Myöhempinä vuosina nuori lintu muuttuu valkeankirjavaksi kunnes vasta viidentenä vuonna saa aikuisen höyhenpuvun. Lennossa näkyvät suorat leveät siivet, joiden kärjet harittavat, sekä kiilamainen pyrstö (nuorilla pitempi kuin vanhoilla).

Muuta: Rauhoitettu.

Maakotka

(Aquila chrysaetos)

Tuntomerkit: Suurikokoinen petolintu. Vanha lintu ruskeankirjava, niskahöyhenet keltaiset tai punaruskeat, pyrstö ruskeanharmaa tummin poikkijuovin, pyrstön kärjessä tumma poikkijuova, siiven yläpinnalla heikko vaalea laikku. Nuorella valkoinen pyrstö, jonka kärjessä musta vyö, siiven ylä- ja alapinnalla on selvä valkoinen laikku, niskahöyhenet ovat kellanruskeat, muuten nuori on tummanruskea. Pitää liitäessä siipiä vinosti ylöspäin, merikotkan siivet ovat vaakatasossa tai hieman sen alapuolella. Siivet ovat takareunasta loivan s-kirjaimen muotoiset. Maakotka on lennossa sopusuhtaisempi kuin merikotka.

Muuta: Rauhoitettu.

Sinisuohaukka

(Circus cyaneus)

Tuntomerkit: Koiras siniharmaa, vatsa ja yläperä valkeat, siivenkärjet mustat. Naaras ruskeankirjava, pyrstö poikkijuovainen ja yläperä valkoinen. Nuori naaraan näköinen. Kaikissa puvuissa erona ruskosuohaukkaan valkoinen yläperä.

Muuta: Rauhoitettu.

Ruskohaukka

(Circus aeruginosus)

Tuntomerkit: Sekoitettavissa sinisuohaukkaan. Koiras ruskea tai ruskeankirjava, siivenkärjet mustat, siipisulat ja pyrstö harmaat, siiven yläpeitinhöyhenet ruskeat. Naaras tummanruskea, mutta kurkku, päälaki ja siiven etureuna ovat vaaleat. Nuorella kellanvalkeita kuvioita vain päässä, muuten tummanruskea. Tavataan rehevillä lintujärvillä. Haukkojen (ja pöllöjen) lennossa yleensä liitovaihe, josta haukat erottaa sorsalinnuista myös hämärässä.

Övrigt: Rauhoitettu.

Mehiläishaukka

(Pernis apivorus)

Tuntomerkit: Muistuttaa hiirihaukkaa, mutta pää pienempi ja lennossa eteen työnnetty. Kaarrellessa siiven takareuna muodostaa s-kirjaimen muotoisen mutkan, hiirihaukan siiven takareuna on suorem­pi. Värimuuntelu runsasta kuten hiirihaukalla ja piekanalla; kirjavat nuoret muistuttavat suuresti toisiaan. Esiintyy maan eteläpuoliskossa. Piilottelevampi kuin hiirihaukka.

Muuta: Rauhoitettu.

Piekana

(Buteo lagopus)

Tuntomerkit: Muistuttaa hiirihaukkaa. Eroina valkoinen tummakärkinen pyrstö, siiventaipeen tumma täplä sekä vatsan leveä tumma poikkivyö. Väritys vaihtelee kuitenkin suuresti. Pesii Lapissa.

Muuta: Rauhoitettu.

Hiirihaukka

(Buteo buteo)

Tuntomerkit: Eroaa piekanasta ja mehiläishaukasta varmimmin pyrstön perusteella; ruskeassa pyrstössä on tummia poikkijuovia (piekanalla on yksi juova kärjessä). Mehiläishaukan pyrstö on pitempi ja kaartelussa pyöreäkulmainen. Yleinen haukka koko maassa, puuttuu tunturialueilta.

Muuta: Rauhoitettu.

 

Kalasääski

(Pandion haliaetus) Myös: sääksi

Tuntomerkit: Kotkien jälkeen suurin petolintu Suomessa. Vatsapuoli valkoinen, rinnassa ruskea vyö. Valkoisessa päässä ruskea juova, joka kulkee silmän kautta niskaan. Selkäpuoli ruskea. Nuorilla selässä vaaleaa suomukuviointia. Pyrstö on tasapäinen ja poikkijuovainen. Muistuttaa lennossa lokkia, siivet ovat taipuneet kulmalle, liidossa siipien kärjet taipuneet alaspäin. Siiven etureuna on valkoinen ja siiventaipeessa on tumma laikku.

Muuta: Rauhoitettu.

Muuttohaukka

(Falco peregrinus)

Tuntomerkit: Tunturihaukkaa hieman pienempi. Pyrstö lyhyt, siivet pitkät, kärjestä terävät ja tyvestä leveät. Vanha lintu päältä siniharmaa-musta, alta vaalea ja poikijuovikas, kupu loistaa valkoisena. Musta leveä viiksijuova rajoittuu jyrkästi valkoisesta kurkusta ja poskista. Lento voimakasta, syöksyy hyvin nopeasti saaliin kimppuun. Kärsinyt ympäristömyrkyistä ja kanta uhanalainen.

Muuta: Rauhoitettu.

Tunturihaukka

(Falco rusticolus)

Tuntomerkit: Suurin jalohaukka. Pyrstö pitempi kuin muuttohaukalla, siivet ovat pitkät, suorat ja leveät sekä tylppäkärkisemmät kuin muuttohaukalla. Viiksijuova ei erotu yhtä selvästi kuin muuttohaukalla. Yleisvaikutelma vaaleampi kuin muuttohaukalla, ylä- ja alapuolen tummuusero ei ole jyrkkä. Kanahaukan erona tasaisesti kärkeä kohti kapenevat pitkät siivet (kanahaukan siivet ovat lyhyemmät ja takareunassa on s-kirjaimen muotoinen mutka).

Muuta: Rauhoitettu.

Varpushaukka

(Accipiter nisus)

Tuntomerkit: Varista pienempi. Muistuttaa kanahaukkaa, mutta lentää kevyemmin ja siiveniskut ovat no­peammat ja hätäisemmät kuin kanahaukalla. Nuorella alapuolella leveitä ruskeita poikkijuovia ja rinnassa täpliä.

Muuta: Rauhoitettu.

 

Kanahaukka

(Accipiter gentilis)

Tuntomerkit: Naaras varista huomattavasti suurempi, koiras variksen kokoinen. Pyrstö pitkä, siivet leveät ja lyhyet. Lentää voimakkaasti lyöden siivillään muutaman kerran ja liitäen välillä. Siivenlyönnit raskaammat kuin varpushaukalla ja ruumiinrakenne jykevämpi. Nuoren vatsa pitkittäisviiruinen.

Muuta: Rauhoitettu.