Petoyhdyshenkilönä toimiminen

Tehtävän vaatimukset

Kouluttautuminen

• Petoyhdyshenkilö on tehtäväänsä koulutettu vapaaehtoinen asiantuntija ja kokenut luonnossa liikkujia, joka voi käydä tarvittaessa paikalla tarkastamassa ja määrittämässä ilmoitettuja havaintoja.
• Kouluttautuminen on pakollista: tehtävään nimeäminen edellyttää verkkokoulutuksen ja siihen liittyvien tenttien hyväksyttyä suorittamista. Riistakeskus järjestää myös valmentavia lähikoulutuksia.
• Petoyhdyshenkilön tehtävä on voimassa viisi vuotta kerrallaan. Tehtävän jatkaminen edellyttää verkkotenttien hyväksyttyä suorittamista uudelleen ennen määräajan päättymistä.
• Riistanhoitoyhdistys voi esittää koulutuksen suorittaneita henkilöitä tehtävään, mutta sitä voivat hakea koulutuksen käyneet myös suoraan Suomen riistakeskuksen aluetoimiston kautta. Petoyhdyshenkilön nimittää aina Suomen riistakeskuksen aluetoimisto.
  • Tieto hyväksytystä koulutuksesta tarkistetaan henkilön Oma riistan Koulutusmerkinnöistä
  • Tehtävään voidaan hyväksyä henkilö, joka on suorittanut verkkokoulutuksen ja tunnetaan rehelliseksi sekä luotettavaksi, ja on henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan tehtävään sopiva.
• Osaksi verkostoa voi hakeutua myös toimimalla petoyhdyshenkilön avustajana havaintojen keruussa. Tätä tapaa Suomen riistakeskus suosittelee aloitteleville yhdyshenkilöille: näin toimintaan pääsee tutustumaan ilman varsinaista vastuuta.

Luotettava havainnoitsija

• Petoyhdyshenkilön tärkein tehtävä on oman alueensa suurpetohavaintojen kerääminen, varmistaminen ja välittäminen tutkimukselle. Havaintoja voi kirjata myös muualta kuin omalta alueeltaan, mutta pääsääntöisesti henkilöt toimivat yhden riistanhoitoyhdistyksen tai sen osan alueella.
• Hyvä petoyhdyshenkilö:
  • ymmärtää oman roolinsa ja toimivan havaintoverkoston merkityksen.
  • hallitsee havaintojen varmistuksessa tarvittavat tiedot ja taidot sekä sähköisen tallennusjärjestelmä Tassun käytön.
  • suhtautuu havaintojen tekijöihin kohteliaasti – myös virheellisen määrityksen tekijään, jotta havainnon tehnyt ei lopeta havaintojen ilmoittamista.
• Kaikki petoyhdyshenkilöt ovat tehtävässään yhdenvertaisia. Hyvä petoyhdyshenkilö kohtelee muuta verkostoa, havaintojen ilmoittajia ja muita sidosryhmiä asiallisesti, tasapuolisesti ja kunnioittavasti.
• Suomen riistakeskus voi evätä henkilön pääsyn tehtävään tai poistaa henkilön tehtävän järjestelmästä, mikäli tämän käyttäytyminen on tehtävään sopimatonta tai suoranaisia väärinkäytöksiä ilmenee.

Riippumaton asiantuntija

• Petoyhdyshenkilö on luotettava ja riippumaton tutkimuksen avustaja ja riistatiedon kerääjä.
  • Luottamus toimijoiden välille rakentuu siitä, että havainnot arvioidaan huolellisesti ja puolueettomasti.
• Riippumattomuus on ehdoton edellytys. Petoyhdyshenkilö ei voi toimia julkisesti roolissa, joka kyseenalaistaa kirjattujen havaintojen luotettavuuden. Tästä syystä yhdyshenkilö ei voi toimia:
  • Suurpetopoikkeusluvan hakijana tai muussa näkyvässä suurpetojen pyyntiin liittyvässä tehtävässä, koska PYH-verkoston kirjaamat havainnot ovat merkittävässä roolissa suurpetojen poikkeuslupien ja kiintiömetsästyksen päätöksenteossa.
    Jos henkilö haluaa toimia suurpetopoikkeusluvan hakijana tai muussa suurpetojen lupahakuun tai pyyntiin liittyvässä näkyvässä tehtävässä, hänen tulee luopua petoyhdyshenkilön tehtävästä.
  • Julkisesti suurpetojen metsästystä vastustavassa yhteisössä. Esimerkiksi suurpetojen poikkeuslupien valituksissa avustaminen on ristiriidassa neutraaliusvaatimuksen kanssa.
• Mikäli petoyhdyshenkilö luopuu tehtävästään, voi hän hakeutua tehtävään uudelleen aikaisintaan vuoden kuluttua.

Aktiivinen toimija

• Petoyhdyshenkilö voi parhaimmillaan toimia oman alueensa suurpetoasiantuntijana, jonka asiantuntemusta voidaan käyttää viestinnässä, konfliktien selvittelyssä, tukena suurriistavirka-avun (SRVA) tapauksissa, erillislaskennoissa ja näytteiden keräämisessä.
• Petoyhdyshenkilön tehtävä edellyttää aktiivista osallistumista. Aktiivisuutta arvioidaan havaintojen kirjaamisen sekä muun tehtävässä toimimisen perusteella. Mikäli tehtävää ei hoideta aktiivisesti ilman perusteltua syytä, Suomen riistakeskus voi antaa huomautuksen tai päättää tehtävän.
• Petoyhdyshenkilö edistää omalla toiminnallaan tiedonkulkua petoyhdyshenkilöverkostossa sekä havaintojen tehokasta varmennusta. Petoyhdyshenkilön yhteystiedot tulevat julkisesti näkyviin riista.fi -sivun yhteystietohaussa.
• Petoyhdyshenkilö voi toimia myös uusien toimijoiden tukena ja perehdyttäjänä. Kokeneiden vapaaehtoisten osaamisen siirtäminen uusille toimijoille vahvistaa verkoston jatkuvuutta.

Viestintä

• Petoyhdyshenkilön tulee suhtautua suurpetoasioihin neutraalisti ja jakaa ainoastaan oikeata tietoa paitsi julkisesti median välityksellä, myös somessa ja keskustelupalstoilla. Myös siellä hänen pitää muistaa roolinsa ja pitäytyä puolueettomana ja neutraalina.
• Harkittu, puolueeton ja tosiasioihin pohjaava viestintä on kaiken perusta, kun petoyhdyshenkilö on tekemisissä median kanssa.
• Oikean tiedon jakaminen alueella liikkuvista suurpedoista on yksi PYH:n tärkeimmistä tehtävistä. Tietoa petojen liikkeistä ja havainnoista voi jakaa, mutta arvioita yksilömääristä ei tule antaa; olettamusten tekeminen ei kuulu PYH:n tehtäviin.
• Petoyhdyshenkilö ei myöskään saa jakaa suoraa tietoa Tassu-sovelluksesta eikä tarkkaa tietoa yksittäisestä havainnosta. Jos on epävarma siitä, mitä tietoa voi jakaa, kannattaa olla yhteydessä Suomen riistakeskukseen.
• Kriisitilanteissa on tärkeää muistaa, milloin viestintävastuu siirtyy petoyhdyshenkilöltä toisille toimijoille. Jos tilanteeseen liittyy rikos tai uhka hengelle tai terveydelle, on viestintävastuussa aina poliisi. Pääsääntönä voidaan pitää, että petoyhdyshenkilö on kriisin sattuessa yhteydessä Suomen riistakeskuksen aluetoimistoon.

Tietosuoja ja henkilötietojen käsittely

• Petoyhdyshenkilön tehtävässä voidaan käsitellä havaintojen ilmoittajien henkilötietoja, kuten nimeä, puhelinnumeroa ja havaintoon liittyviä yhteystietoja.
• Henkilötietoja kerätään ja käsitellään vain siinä laajuudessa kuin havaintojen varmentaminen ja kirjaaminen edellyttää. Muista tietosuojan perusperiaatteet: Kerää vain välttämättömät tiedot. Käytä tietoja vain siihen tarkoitukseen, johon ne on saatu. Älä luovuta henkilötietoja ulkopuolisille. Säilytä mahdolliset muistiinpanot ja yhteystiedot huolellisesti. Hävitä omat muistiinpanot turvallisesti, kun niitä ei enää tarvita.
• Havainnon ilmoittajalta on hyvä kysyä lupa myöhempään yhteydenottoon, jos havainnosta voi olla tarpeen kysyä lisätietoja. Henkilötietoja ei julkaista eikä luovuteta sivullisille.
• Tassuun ilmoittajan tiedot voidaan laittaa kenttään: ”Ilmoittaja, jos eri kuin kirjautunut”. Ilmoittajan yhteystietoja ei laiteta lisätietokenttään.
• Julkisuuteen annetaan tarvittaessa vain havaintoja koskevia yleisiä tietoja, ei ilmoittajan henkilötietoja, tarkkoja paikkoja eikä tarkkoja havaintomääriä.
• Valokuvia, videoita ja viestejä käytetään vain havainnon varmentamiseen. Kuvia ei tule julkaista tai jakaa ilman siihen liittyvien henkilöiden lupaa. Henkilöitä sisältävien kuvien käsittelyssä tulee noudattaa erityistä harkintaa.
• Jos olet epävarma, kysy neuvoa Suomen riistakeskuksen aluetoimistolta. Epäselvissä tietosuoja-asioissa älä luovuta henkilötietoja eteenpäin.

Suurpetohavainnot

Varmistaminen

• Havaintoja petoyhdyshenkilöille ilmoittavat paljon luonnossa liikkuvat ihmiset, kuten metsästäjät, marjastajat tai sienestäjät. Petoyhdyshenkilön tehtävä on varmistaa havainnon oikeellisuus ja kerätä siitä kaikki se tieto, mikä kerättävissä on: laji, yksilömäärä, jälkien mitat, jne. Havainnon tiedot kirjataan Tassu-palveluun, jonne pääsee Oma riista -tunnuksilla.
• Tassuun kirjataan vain varmoja havaintoja, varmistus tehdään aina.
• Varmistus voidaan tehdä monella tavalla. Paikan päällä voi käydä itse, jos kyse on jälkihavainnosta, tai teettää varmistus luotettavalla avustajalla. Varmistus voi onnistua myös havainnon tekijää haastattelemalla. Tärkeintä on, että petoyhdyshenkilölle itselleen syntyy varmuus siitä, että havainto on oikea. Vastuu havaintokirjauksen oikeellisuudesta on petoyhdyshenkilöllä.
• Epävarmaksi jäävää havaintoa ei pidä kirjata Tassuun.
• Petoyhdyshenkilöllä itsellään on oikeus kahden viikon aikana korjata itse oma havainto, jos se osoittautuu virheelliseksi. Myöhemminkin havaintoa voidaan korjata petoyhdyshenkilön pyynnöstä (yhteystiedon Tassun ohjeissa). Tassuun kirjattuja havaintoja ei kukaan muu ilman petoyhdyshenkilön erillistä pyyntöä korjaa tai poista.

Perusta kannanarvioinnille

• Luotettava kannanarvio ja siihen perustuva päätöksenteko edellyttävät havaintoja kaikilta alueilta, joilla suurpetoja liikkuu. Siksi on tärkeää, että havainnot ovat mahdollisimman tarkkoja ja kaikki oleellinen tieto kirjataan viiveettä Tassu-järjestelmään.​
• Varmennetut havainnot kirjataan Tassu-järjestelmään aina, kun niitä tulee tietoon, ympäri vuoden. Säännöllinen ja viiveetön havaintojen kirjaaminen parantaa esimerkiksi viranomaisten tilannekuvan muodostamista.​
• Tarkat havainnot mahdollistavat luotettavat kannanarviot ja toimivat päätöksenteon perustana. Esimerkiksi karhun pentuehavainnot ovat tärkeä osa kannanarviota. Jos havainnot jää kirjaamatta, kannan koko voi aliarvioitua.​
• Kirjattujen havaintojen perusteella voidaan kohdentaa myös muita tutkimus- ja seurantatoimia, kuten suden DNA-näytteiden keräystä.

Kirjaa havainto mahdollisimman pian. Tuoreeltaan kirjattu havainto on yleensä myös laadukkaampi.

Verkostoituminen kannattaa

• Luotetuista henkilöistä koostuva avustaja-verkosto eri puolilla omaa aluetta tehostaa havaintojen keräämistä, vähentää ajokilometrejä ja helpottaa havaintojen varmistamista.
• Kokeneista avustajista voi myös nousta uusia petoyhdyshenkilöitä, jotka ovat kasvaneet tehtävään avustajana toimiessaan. Tämä luonteva ja ehdottomasti suositeltava tapa ryhtyä petoyhdyshenkilöksi.
• Hyvät yhteydet naapurialueiden petoyhdyshenkilöihin ja tiivis yhteys Suomen riistakeskuksen aluetoimistoon vahvistavat verkostoa.

Haastavat tilanteet

• Vaativassa tehtävässä onnistuu parhaiten pysyttelemällä konfliktien ulkopuolella ja suhtautumalla asiallisesti kaikkiin havaintoja ilmoittaviin. Petoyhdyshenkilöt kohtaavat monenlaisia havaintojen tekijöitä. Kohtaamisissa on hyvä pitää mielessä oma asema puolueettomana tutkimuksen avustajana, joka ei osallistu ristiriitoihin aktiivisena osapuolena.
• Aina ilmoitetut havainnot eivät tarkastettaessa osoittaudu suurpetohavainnoksi. Asiallinen ohjaava asenne näissäkin tapauksissa kannattaa. Asiallisen kohtelun saanut kansalainen ilmoittaa seuraavankin havainnon. Näin voi ajan kanssa onnistua luomaan alueelleen kattavan avustajaverkoston.

Verkoston pelisäännöt

•Tehtävä on määräaikainen. Petoyhdyshenkilön tehtävä on voimassaviisi vuotta kerrallaan. Tehtävän jatkaminen edellyttää peruskurssin ja siihen liittyvän verkkotentin hyväksyttyä suorittamista ennen määräajan päättymistä.

•Petoyhdyshenkilö toimii aktiivisesti. Aktiivisuudeksi katsotaan vähintään viisi varmennettua havaintoa vuodessa tai muu todennettavissa oleva aktiivinen toiminta. Alueelliset olosuhteet voidaan ottaa huomioon tapauskohtaisesti.

•Petoyhdyshenkilö toimii riippumattomasti, puolueettomasti ja luotettavasti. Julkisessa esiintymisessään ja maastotehtävissä petoyhdyshenkilön tulee huolehtia siitä, ettei hänen toimintansa vaaranna tehtävän edellyttämää riippumattomuutta tai heikennä luottamusta havaintotietojen puolueettomuuteen.

•Petoyhdyshenkilöt varmentavat ja kirjaavat havainnot huolellisesti. Epävarmoja tai varmentamattomia havaintoja ei kirjata. Petoyhdyshenkilö voi havaintojen varmentamiseen käyttää luotettuja avustajia. Vastuu tiedon oikeellisuudesta on kuitenkin aina kirjaajalla.

•Havainnot kirjataan viipymättä Tassu-järjestelmään, viimeistään kuitenkin 7vrk havainnosta. Kirjaukset tehdään huolellisesti ja objektiivisesti. Uhka-aste luokitusta käytettäessä on aina kirjoitettava selkeä kuvaus tilanteesta.

•Petoyhdyshenkilö edistää omalla toiminnallaan tiedonkulkua petoyhdyshenkilöverkostossa sekä havaintojen tehokasta varmennusta. Petoyhdyshenkilön yhteystiedot tulevat julkisesti näkyviin riista.fi -sivun yhteystietohaussa.

•Kaikki petoyhdyshenkilöt ovat tehtävässään yhdenvertaisia. Petoyhdyshenkilö kohtelee muita petoyhdyshenkilöitä, havaintojen ilmoittajia ja muita sidosryhmiä asiallisesti, tasapuolisesti ja kunnioittavasti.

•Pelisääntöjen rikkomiseen puututaan. Suomen riistakeskus voi antaa huomautuksen tai varoituksen sekä tarvittaessa poistaa petoyhdyshenkilön tehtävän määräajaksi tai pysyvästi, mikäli tehtävää hoidetaan toimintaohjeiden vastaisesti tai petoyhdyshenkilön toiminta vaarantaa tehtävän luotettavuuden ja uskottavuuden.

Yhteenveto: hyvä petoyhdyshenkilö…

• On kiinnostunut suurpedoista ja haluaa oppia lisää niiden elintavoista, jäljistä ja jätöksistä.
• Haluaa toimia vapaaehtoisena tutkimuksen avustajana osana petoyhdyshenkilöverkostoa.
• Ymmärtää PYH:n roolin ja vastuun oikean tiedon välittäjänä suurpetokantojen hoidon kokonaisuudessa.
• Tunnetaan rehelliseksi ja luotettavaksi.
• Kirjaa Tassuun vain varmoja havaintoja.
• Tuntee hyvin alueensa.
• Pyrkii verkostoitumaan muiden aktiivisesti luonnossa liikkuvien ja suurpedoista kiinnostuneiden ihmisten kanssa.
• Pysyy julkisissa esiintymisissä vain faktoissa.
• Pystyy säilyttämään puolueettomuuden myös suurpetoihin liittyvissä konfliktitilanteissa.
• Kohtelee kaikkia petoyhdyshenkilöitä, havaintojen ilmoittajia ja yhteistyötahoja asiallisesti, tasapuolisesti ja kunnioittavasti.
• Edistää koko verkoston toimintakykyä