Verotussuositukset
Riistanhoitoyhdistys tekee lakisääteisen verotussuunnitelman pyyntiluvanvaraisille hirvieläimille 15. huhtikuuta mennessä ja nämä julkaistaan riistakeskuksen nettisivuilla 16.4.
Riistanhoitoyhdistysten verotussuositukset
Metsästyksenjohtaja selvittää rhy:n verotussuunnitelmasta paikalliset tavoitteet syksyn jahdille. Suunnitelmassa on laskettu myös, mikä on tarvittava keskimääräinen pinta-alaan suhteutettu saalis- ja pyyntilupamäärä, jotta asetetut kantatiheystavoitteet saavutettaisiin. Samoin siinä on laskettu mikä tulisi olla saaliin vasaosuus ja mikä aikuissaaliin urososuus, jotta hirvieläinkannan rakenne pysyy riittävän luonnollisena, mutta samalla tuottavana.
Metsästyksenjohtaja vastaa suositusten noudattamisesta. Suositusten noudattaminen takaa hirvieläinkantojen kestävän ja tavoitteiden mukaisen hoidon, jolloin kanta pysyy riittävän alhaisena, mutta tuottavana. Ilman suosituksia haasteena on yleensä eritoten liiallinen aikuisten urosten verotus.
Hirvitalousalue (HTA) -tason suositukset löytyvät Oma riistassa lupapäätöksen liitteistä. Lupapäätös on muutenkin suositeltavaa lukea läpi.
Yhteislupa
Pyyntilupia voidaan hakea useamman seuran/seurueen kesken yhteisesti, jolloin on vain yksi yhteinen luvanhakija. Yhteisluvan kokous valtuutta jonkun oikeustoimikelpoisen henkilön (täysi-ikäinen) toimimaan luvanhakijana. Tällä valtuutetulla luvanhakijalla tarkoitetaan lain mainitsemaa yhteisluvan hallinnollista haltijaa. Luvanhakijan lisäksi laki velvoittaa myös kaikkia yhteisluvan lupaosakkaita toimimaan, kuten metsästyslaissa ja -asetuksessa säädetään. Esimerkiksi metsästyksenjohtaja- ja saalisilmoitukset on tehtävä lupaosakkaan toimesta ajoissa! Osakkaat sopivat yhteisesti lupien jaosta ja tämä sitoo kaikkia osakkaita. Yhteisluvassa sovitaan myös esim. miten toimitaan väärien kaatojen kohdalla, miten pankkilupia käytetään, siirretäänkö niitä osakkaiden välillä jne.
Yhteistyö muiden seurojen ja seurueiden kanssa
Selvitä etukäteen naapuriseurojen ja seurueiden tai samalla alueella metsästävien (pohjoisessa valtion mailla) metsästyksenjohtajien yhteystiedot. Naapureiden kanssa kannattaa sopia jo etukäteen miten menetellään, jos esim. haavoittunut hirvi siirtyy toisen alueelle. Pohjoisessa valtion mailla tulisi pyrkiä huomioimaan toiset porukat ja mahdollisuuksien mukaan etukäteen sopia toteutettavasta metsästyksestä, ettei tulisi vaaratilanteita tai yhteentörmäyksiä. Omalla ja oman porukan käyttäytymisellä pystytään edesauttamaan, ettei turhia riitoja tai jälkikäteen selvitettäviä asioita pääse syntymään. On tärkeää muistaa, että metsästyksen tulisi olla mukava ja turvallinen harrastus kaikille.
Susi ja pakkotila
Suden käydessä koiran kimppuun voidaan koiraa puolustaa pakkotilaan vedoten (rikoslain 4. luku 5 §). Tällöin koiraa koskevan vaaran on oltava välitön ja pakottava. Tämä tarkoittaa, että teko on välttämätön vaaran torjumiseksi (esim. ampuminen). Kaiken varalta toimiminen tai ”kosto” ei ole hyväksytty peruste suden vahingoittamiselle. Pakkotilan käyttöä arvioitaessa punnitaan tilanteen yllätyksellisyys sekä vaaran todennäköisyys ja välittömyys. Tällaisessa tilanteessa riski suden hyökkäykselle tulee olla suuri ja välitön, jolloin ei ole aikaa odottaa todennäköisen vahingon syntymistä.
Jos koiran suojelussa joudutaan turvautumaan hyökkäävän suden ampumiseen, otetaan yhteys heti tilanteen jälkeen hätäkeskukseen. Jos sudenpyynti ei ole sillä hetkellä alueella sallittua, sen ampumisesta aloitetaan aina esitutkinta. Syyttäjä tai tuomioistuin päättävät ovatko pakkotilan perusteet olleet olemassa. Viime vuosien päätösten mukaan ampuminen pakkotilaan vedoten on ollut laillista. Jokainen tapaus katsotaan kuitenkin aina erikseen. Jos pakkotilan perusteet vaikuttavat selvältä, poliisi voi harkinnan mukaan jättää aseet takavarikoimatta.
Suurpedon saa aina laillisesti karkottaa hoidetusta pihapiiristä tai laitumelta. Mahdollisen susivahingon sattuessa otettava yhteys kunnan maaseutuviranomaiseen vahinkokorvaushakemusta varten.