Metsästyksenjohtajan velvollisuudet ja tehtävät

Metsästyslaki 30 § velvoittaa pyyntiluvan saajan nimeämään metsästyksenjohtajan. Hyvä johtaja tuntee johdettavan porukan metsästäjien kyvyt ja taidot ja hänellä porukan tuki.

Metsästyksenjohtajien ansiosta Suomessa tapahtuu äärimmäisen vähän metsästysonnettomuuksia!

Myös suurpetojen metsästyksessä poikkeusluvansaajan on nimettävä metsästyksenjohtaja.

Metsästyksenjohtajailmoitus

Pyyntiluvansaajan on ennen metsästyksen alkamista ilmoitettava metsästyksenjohtaja ja varajohtajat kirjallisesti riistanhoitoyhdistykselle (MetsästysA. 23 §). Käytännössä tämä on helpointa tehdä Helpoiten Oma riista -palvelussa.

Metsästyksenjohtajaksi on valittava henkilö, jolla on kykyä ja taitoa toimia metsästyksenjohtajana. Ketään ei tule pakottaa tai painostaa tehtävään.

Metsästysporukasta voi nimetä metsästyksenjohtajiksi tarvittavan määrän henkilöitä.

Kaikilla nimetyillä johtajilla on oltava riistanhoitomaksu suoritettuna. Yhteisluvassa jokainen lupaosakas ilmoittaa itse omat johtajansa ja on vastuussa siitä, että johtajailmoitus on tehty. Ilmoitus on tehtävä ennen ensimmäistä metsästyspäivää.

Metsästyksenjohtajan velvollisuudet

Jokaiselle metsästystapahtumalle on sovittava ilmoitetuista henkilöistä metsästyksenjohtaja ennen jahdin alkua. Vaikka yksi henkilö toimii ensisijaisena johtajana, koskee varajohtajia, ryhmänjohtajia ja kaikkia muitakin johtajiksi nimettyjä samat oikeudet ja velvollisuudet kuin ensisijaista johtajaa. Se henkilö on aina vastuussa päivän jahdista, joka sinä päivänä toimii johtajana.

Seuruemetsästyksessä metsästyksenjohtajan on oltava aina fyysisesti läsnä valvomassa, että turvallisuusmääräyksiä ja metsästystä koskevia säännöksiä noudatetaan.

Seuruemetsästykseksi katsotaan metsästystilanne, jossa on vähintään kaksi metsästäjää samaan aikaan metsällä. Jos esimerkiksi kaksi metsästäjää lähtee koiran kanssa pyyntiin eri paikkaan kuin muu porukka, tulee tästä kaksikosta toisen olla johtaja. Tämä läsnäolovaatimus ei kuitenkaan koske vahtimismetsästystä, vaikka samaan aikaan saman pellon reunalla olisi useampikin metsästäjä vahtimissa. Vahtimismetsästyksessä metsästyksenjohtajan pitää kuitenkin olla tietoinen ketä on metsällä ja missä. Hänen pitää varmistaa, että metsästäjät ovat tietoisia toisistaan. Vahtimismetsästykseksi lasketaan metsästystapa, jossa metsästäjä pysyy staattisesti samassa paikassa (passissa, kopissa, lavalla tms.). Jos metsästäjä liikkuu hiipien pellolta toiselle samalla tiedustellen millä pellolla on ruokailevia eläimiä, se on aktiivista pyyntiä, eikä lasketa enää vahtimismetsästykseksi.

Johtajan määräyksien noudattaminen ja metsästyksen kieltäminen

Metsästykseen osallistuva on velvollinen noudattamaan metsästyksenjohtajan määräyksiä. Jos henkilö ei halua noudattaa metsästyksenjohtajan määräyksiä/sääntöjä, johtaja saa kieltää metsästykseen osallistumisen. Kielto annetaan kyseiselle metsästyspäivälle, mutta toistuva piittaamattomuus määräyksiä kohtaan mahdollistaa vahtimismetsästyksessä maksimissaan loppumetsästyskautta koskevan metsästyskiellon. Johtajan ohjeiden noudattamatta jättämisestä voidaan rangaista seuran sisäisten sääntöjen mukaan. Jos sääntöihin ei ole erikseen kirjattu mahdollisia rangaistuskäytäntöjä, annettu metsästyskielto on voimassa kyseisen metsästystapahtuman ajan.

Metsästyksen johtajan tulee seuruemetsästyksessä henkilökohtaisesti valvoa, että turvallisuusmääräyksiä ja metsästystä koskevia säännöksiä noudatetaan. Tämä antaa käytännössä metsästyksen johtajalle valtuuden estää humaltuneen henkilön osallistumisen metsästykseen ampujana. Jos metsästysporukassa on henkilöitä, joiden turvallinen aseenkäsittely epäilyttää, kannattaa ottaa käyttöön harjoitteluvaatimus. Vaatimuksen on tosin oltava sellainen, että kaikilla on realistiset ja järkevät mahdollisuudet täyttää se, vaikka asuisivat kaukanakin. Sitä ei siis kannata sitoa tiettyyn rataan tai harjoitusvuoroon. Myöskään ampumakokeen suorittamista joka vuosi ei voi vaatia.

Metsästyksenjohtajan tehtävät

Metsästyksenjohtajan tehtävänä on suunnitella ja valvoa metsästystapahtumat siten, että ne tapahtuvat turvallisesti ja tasapuolisesti sääntöjä noudattaen. Metsästykseen käytetään luvallista aluetta, johon on metsästysoikeus ja pyyntilupa voimassa.

Lista tehtävistä:

• Määrätä passipaikat ja passilinjat
• Suunnitella ajometsästyksen toteuttaminen
• Päättää koirien käytöstä
• Ilmoittaa milloin metsästetään
• Seurata ja valvoa vahtimismetsästystä
• Päättää viestintävälineiden käytöstä

Passipaikat kannattaa merkitä vähintäänkin johonkin puhelimen maastosovellukseen (esim. oma riista tai koiratutkasovellus), mutta myös maastoon mikä helpottaa oikean paikan löytämistä. Johtajan on ohjeistettava, miten passeissa pysytään ja milloin sieltä saa poistua.

Ajavaa koiraa käytettäessä täytyy huolehtia, ettei sen säkäkorkeus ole yli 39cm. Laki kieltää yli 39cm säkäkorkeudeltaan olevan koiran käytön hirvieläinten ajattamisessa. Muuten koiran käyttöä tulee johtaa mahdollisuuksien mukaan tasapuolisesti. Jos porukalla on käytössä useampi jahdissa toimiva koira, tulisi kaikille ohjaajille tarjota mahdollisuus irtilaskuun, joko vuorottelemalla vuoroja tai jakamalla metsästysalue eri lohkoihin.

Jos epäonnisesti kaadetaan vasallinen naaras, orvoksi jäänyttä vasaa tulee pyrkiä saamaan saaliiksi aikaa ja vaivaa säästämättä.

Vhf-puhelimien käyttöön kannattaa antaa myös ohjeistus. Mitä puhelimeen tarvitsee puhua ja mitä ei. Ilmoitukset havainnoista ja kaadoista on jahdin kulun seurannan kannalta tärkeitä, mutta turhaa puhumista kannattaa välttää.

Ensisijaiseksi metsästyksenjohtajaksi nimetty vastaa varajohtajien järjestyksestä ja heidän valmiudestaan toimia metsästyksenjohtajana. Uudet metsästäjät kannattaa huomioida kertomalla heille kaikki tarpeellinen tieto. Moni asia on kokeneemmille itsestään selvyys, mutta uusille lähtötilanteen vaihdellessa on kaikki monesti uutta.

Vahtimismetsästyksen johtaminen

Vahtimismetsästyksestä on annettava myös ohjeet ja mahdolliset aikarajoitukset kaikkien tietoon. Käytännöksi on syytä sopia, että johtajalle ilmoitetaan kytikselle meno aina etukäteen. Oranssista vaatetuksesta kannattaa muistuttaa, kun ei olla suojarakennelman sisällä. Varmoja laukauksia tuen päältä tulee aina painottaa. Etukäteen täytyy sopia, miten toimitaan epäillyissä haavakkotilanteissa. Näistä johtajan tulee saada ilmoitus heti. Samalla tulee huolehtia, että käytettävissä olevan jälkikoiraohjaajan tiedot ovat kaikkien tiedossa.

Jahdin aloituspuhuttelu

Jahdin aloituspuhuttelu on käytävä aina ennen jahdin alkua. Syksyn ensimmäisen jahdinaloituksen yhteydessä käydään kaikki ohjeet läpi, mutta myöhemminkin aina vähintään mitä ammutaan jne. Puhuttelun asiat olisi syytä käydä läpi suullisesti, mutta hyvä käytäntö on antaa sama ohjeistus myös paperilla. Samat asiat on käytävä läpi myös niiden metsästäjien kanssa, jotka tulevat jahtiin myöhemmin syksyn aikana.

Puhuttelussa käytävä läpi:

• ammuttavan eläimen tunnistaminen
• aseturvallisuussäännöt, milloin aseen saa ladata, miten käyttäydytään passipaikalla ja haukulla
• kielletyt ampumasuunnat
• miten menetellään villisika- ja karhutilanteissa
• osallistuville tarvittavat määräykset metsästyksestä ja siinä noudatettavista turvallisuustoimenpiteistä
• mahdolliset muutokset olosuhteissa (metsästysalue, teiden käyttö jne.)
• miten toimitaan autojen kanssa (pidetään ovet lukossa, pysäköidään niin, ettei autoista aiheudu haittaa muille, turvalliset etäisyydet asutukseen jne.)

Metsästyksenjohtajalla on oikeus tarkastaa jokaiselta pyyntiin osallistuvalta riistanhoitomaksu ja ampumakoe. Tämä koskee myös ulkomaalaisia metsästäjiä, joilla oltava suomalainen ampumakoetodistus. Jos joku kieltäytyy näitä näyttämästä, voi johtaja kieltää osallistumisen metsästykseen. Metsästyskortin ja ampumakokeen tarkastus on suositeltavaa tehdä vähintäänkin kysymällä kaikilta jahtiin osallistujilta ampumakokeen ja metsästyskortin voimassaolo. Ampuma-aseen hallussapitoluvan esittämistä metsästyksenjohtaja ei voi vaatia. Jos sille nähdään tarvetta, voi tästä olla yhteydessä poliisiin, joka suorittaa erävalvontaa.