Suurpetojen metsästys
Karhu, ilves ja ahma ovat metsästyslailla aina rauhoitettuja. Suden metsästys on mahdollista kiintiöpyyntinä, samoin karhun metsästys poronhoitoalueella. Kiintiöpyynnin laajentamista koskemaan karhua koko maassa on esitetty ja esitys on lausuntokierroksella 7.8.2026 asti.
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa määritellään alueellinen kiintiö, jonka perusteella kiintiöpyyntiä voidaan toteuttaa. Esimerkiksi sutta voidaan metsästää rauhoitusajan ulkopuolella 1.12.-10.2 välisenä aikana.
Kiintiöpyyntialueella metsästys ei edellytä erillistä poikkeuslupaa. Kiintiöpyyntiä voi toteuttaa kiintiöalueen sisällä olevilla alueilla, joilla on oikeus metsästää kiintiöpyynnin kohteena olevaa lajia. Metsästettävien yksilöiden määrä vahvistetaan kiintiöllä.
Suurpetojen, myös suden metsästäminen kiintiöalueiden ja pyyntiajan ulkopuolella, on mahdollista esimerkiksi vahinkojen estämiseksi. Pyynti vaatii poikkeusluvan Suomen riistakeskukselta. Luvan saaminen vaatii tarkkaa dokumentointia ja poikkeusluvan hakemista.
Lupaharkinnassa tarkastellaan täyttyvätkö luvan myöntämisen edellytykset ja onko muuta tyydyttävää vaihtoehtoa kuin eläimen tappaminen. Joissakin tilanteissa eläintä yritetään ensin esimerkiksi karkottaa. Myös suurpedon karkottamiseen täytyy hakea lupaa Suomen riistakeskukselta, jos karkottamista on tarkoitus jatkaa pihapiirin tai laitumen ulkopuolelle. Omalta pihalta ja laitumelta pedon saa karkottaa sitä vahingoittamatta. Tällaiseen karkotukseen ei tarvitse hakea poikkeuslupaa.
Suurpetojen metsästäminen vaatii metsästyksenjohtajan
Metsästyslaki velvoittaa suden, karhun, ahman ja ilveksen poikkeusluvan saajaa nimeämään metsästyksen johtaja ja tarvittava määrä varajohtajia. Myös kiintiöpyyntinä metsästettäessä tulee metsästyksenjohtaja olla nimetty.
Metsästykseen osallistuva henkilö on velvollinen noudattamaan metsästyksen johtajan antamia määräyksiä. Metsästyksen johtaja saa kieltää metsästykseen osallistumisen henkilöltä, joka ei noudata annettuja määräyksiä.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään metsästyksen johtajan ja varajohtajien nimeämisestä, näiden ilmoittamisesta asianomaiselle riistanhoitoyhdistykselle, läsnäolosta metsästystapahtumassa sekä metsästyksen johtajan tehtävistä.
Metsästyksenjohtajan tehtävät
Metsästysasetuksessa säädetään metsästyksenjohtajan tehtävät:
1) suunnitella käytännön metsästystapahtumat;
2) antaa metsästykseen osallistuville tarvittavat määräykset metsästyksestä ja siinä noudatettavista turvallisuustoimenpiteistä;
3) huolehtia, että poikkeusluvan ehtoja ja metsästystä koskevia säännöksiä noudatetaan.
Suden metsästyksen johtajasta ja varajohtajista on poikkeusluvan saajan ilmoitettava kirjallisesti ennen metsästyksen alkamista asianomaiselle riistanhoitoyhdistykselle.
Seuruemetsästyksessä on joko metsästyksen johtajan tai varajohtajan oltava läsnä. Metsästyksen johtajan tai varajohtajan ei kuitenkaan ole oltava läsnä, jos metsästys tapahtuu vahtimalla. Seuruemetsästyksellä tarkoitetaan metsästystapahtumaa, jossa on läsnä useampi kuin yksi metsästäjä.
Metsästyksen johtaminen käytännössä
Metsästyksen johtajan tulee:
- Perehtyä huolella poikkeuslupapäätökseen ja siinä mainittuihin ehtoihin
- Suunnitella turvallinen pyyntitapahtuma
- Antaa pyyntiin selkeät ohjeet, joita jokaisen tulee noudattaa
- Ohjeistaa selvästi, mihin yksilöihin pyynti kohdistetaan
- Antaa sisäistä ja ulkoista tiedonkulkua varten tarkat ohjeet
- Varmistaa, että pyyntiin osallistuvat täyttävät metsästyslain ja sen nojalla annetut säädökset (aseet, patruunat, ampumakokeet jne.)
- Varmistaa, että pyynnissä käytetään vain metsästyslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä sallittuja pyyntivälineitä ja -menetelmiä
- Varmistaa, että pyynnissä muutoin noudatetaan mitä metsästyslaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä määrätään
- Hoitaa poikkeusluvan ehtojen mukaiset tarpeelliset ilmoitukset luvansaajalle
Jokainen pyyntiin osallistuva vastaa omasta toiminnastaan.
Lainsäädäntö suurpetojen metsästyksen johtamisesta on lähes sama kuin hirvieläinten metsästyksen johtamista koskeva sääntely. Hirvieläinmetsästyksessä vakiintuneet johtamiskäytännöt soveltuvatkin hyvin myös suurpetojen metsästykseen. Siksi suurpetojen metsästyksenjohtajien kannattaa tutustua hirvieläinten metsästyksenjohtajien koulutusmateriaaleihin.
Kiintiömetsästyksen ja poikkeuslupapyynnin erot pähkinänkuoressa
Kiintiöpyyntialueet ilmoitetaan, poikkeuslupapyyntiin tarvitsee hakea lupaa Suomen riistakeskukselta.
Kiintiöpyyntiä voi toteuttaa kiintiöalueen sisällä olevilla alueilla, joilla on oikeus metsästää kiintiöpyynnin kohteena olevaa lajia.
Poikkeuslupapyynnissä hakija ilmoittaa hakemuksessansa pyyntialueen, johon luvan myöntäjä voi tehdä rajauksia. Kyseiselle alueelle tulee olla metsästysoikeus. Myös poikkeuslupapyynti edellyttää oikeutta metsästää kyseistä lajia.
Kiintiöpyynti päättyy, kun lukumäärällisesti kaikki kiintiöön kuuluvat yksilöt on saatu saaliiksi tai kun kiintiöpyynnin aika päättyy.
Poikkeuslupapyynti päättyy, kun luvassa myönnetty enimmäismäärä tulee pyydetyksi tai kun poikkeusluvan aika päättyy.