Hirvieläinten metsästyksen tavoitteena on säädellä eläinkantoja kestävästi sekä ehkäistä vahinkoja ja tuottaa hyvinvointia. Tulevalle metsästyskaudelle hirvilupien määrä nousi ja valkohäntäpeuralupien määrä laski hieman. Tulevalle metsästyskaudelle myönnettiin yhteensä 1535 pyyntilupaa hirven metsästykseen ja 2209 pyyntilupaa valkohäntäpeuran metsästykseen. – Hirven pyyntilupamäärä on hieman viime vuotta korkeampi, mikä johtuu hirvikannan lievästä kasvusta etenkin alueen pohjoisosassa. Valkohäntäpeurakanta puolestaan on … Jatkuu
Ajankohtaista
Suomen riistakeskus on myöntänyt Kaakkois-Suomeen hirvenmetsästykseen kaudelle 2026–2027 yhteensä 2183 hirven- ja 390 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Lupamäärä on hirvien ja valkohäntäpeurojen osalta laskenut verrattuna edelliseen metsästyskauteen. Lupamäärä on noin 15 prosenttia vähemmän hirvien osalta kuin edellisellä metsästyskaudella. Muutoksen taustalla ovat hirvikannan lasku lähemmäs alueellisia kannanhoitotavoitteita. Valkohäntäpeuran lupamäärissä laskua on noin 7 prosenttia. – Hirvikanta on koko … Jatkuu
Suomen riistakeskus on myöntänyt Pohjois-Karjalaan hirvenmetsästykseen kaudelle 2026–2027 yhteensä 1216 hirvenpyyntilupaa. Lupamäärä on hieman laskenut verrattuna edelliseen metsästyskauteen. Lupamäärä on kolme prosenttia vähemmän kuin edellisellä metsästyskaudella. Pohjois-Karjalassa lupamäärät ovat olleet alhaisia jo useita vuosia. Hirvien vasatuottoa pienentävät vahvat suurpetokannat. – Hirvisaaliit tulevat pienentymään vielä entisestään, jos karhukantaa ei voida säädellä kannanhoidollisella metsästyksellä. Hirvenvasojen kuolinsyistä karhun … Jatkuu
Suomen riistakeskus on myöntänyt Etelä-Savon toimialueelleen hirvenmetsästykseen kaudelle 2026–2027 yhteensä 3155 hirven- ja 444 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Lupamäärä on laskenut verrattuna edelliseen metsästyskauteen. Hirven lupamäärä on 8 prosenttia vähemmän kuin edellisellä metsästyskaudella. Hirvikanta pieneni edellisvuodesta kaikilla hirvitalousalueilla. Myönnetyillä luvilla on mahdollista kaataa yli 4 000 eläintä. Valkohäntäpeuran lupamäärä väheni 19 prosenttia edelliseen kauteen nähden. Viime metsästyskaudella alueella … Jatkuu
Tulevalle metsästyskaudelle myönnettiin yhteensä 1351 hirvi-, 6915 valkohäntäpeura- ja 44 kuusipeuralupaa. Lupamäärät ovat nousseet verrattuna edelliseen metsästyskauteen. Metsästyksen tavoitteena on pitää kannat kestävällä tasolla ja ehkäistä vahinkoja. Suomen riistakeskus mitoittaa pyyntiluvat alueellisten kannanhoitotavoitteiden mukaisesti. Kannanhoitotavoitteet on asetettu yhteistyössä alueellisten sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on pitää hirvieläinkannat elinvoimaisena ja samalla hallita hirvieläinten aiheuttamia vahinkoja. Suomen riistakeskus päättää … Jatkuu
Poronhoitoalueen ulkopuolelle karhun kannanhoidollista poikkeuslupaa voi hakea Suomen riistakeskukselta Oma riista -palvelussa. Hakemukset toivotaan jätettävän viimeistään 22.6.
Jos sinulle on tulossa ulkomaisia metsästysvieraita, ole metsästyskorttiasioissa ajoissa yhteydessä alueesi riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajaan. Asiakkaan tulee tarvittaessa hankkia itse käännökset metsästysasiakirjoista ja selvityksistä.
Suomen riistakeskus myönsi vuonna 2025 poikkeusluvan 15 karhun kannanhoidolliseen metsästykseen Joensuun ja Enon riistanhoitoyhdistysten alueella. Päätös asetettiin täytäntöönpanokieltoon ja myöhemmin kumottiin Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksellä. Korkein hallinto-oikeus antoi 1.6.2026 päätöksen, jossa todetaan, ettei päätös ollut lainvastainen, eikä hallinto-oikeuden olisi tullut kumota sitä.
Metsäkauriskolarien määrä kasvaa touko- kesäkuussa, kun nuoret pukit liikkuvat aktiivisesti uusille alueille. Viime vuosina pelkästään Tampereen kaupungin alueella on sattunut touko-kesäkuun aikana vuosittain noin 30–40 metsäkauriskolaria.
Petoaitojen materiaaleja on päivitetty parantamaan aitojen kestävyyttä ja toimivuutta. Uusi ohjeistus ja rakenteelliset muutokset auttavat kotieläintilallisia ehkäisemään suurpetovahinkoja entistä tehokkaammin, kun aidat rakennetaan ja kunnossapidetään oikein.
Suomen riistakeskuksen alueelliset suurpetosuunnittelijat tukevat kotieläintiloja suurpetovahinkojen ennaltaehkäisyssä. Yhteydenotto ei edellytä tapahtunutta vahinkoa.
Voidaanko hirvivahinkoja vähentää lisäämällä ravintoa ja monipuolistamalla metsien rakennetta? Samalla voitaisiin vahvistaa metsien kestävyyttä ilmastonmuutosta vastaan ja lisätä luonnon monimuotoisuutta.
Moni metsästäjä on tehnyt riistanhoitomaksusta e-laskutussopimuksen, ja saa lähipäivinä maksun verkkopankkiinsa. Poiketen aiemmista vuosista maksun saajaksi on nyt merkitty maa- ja metsätalousministeriö.