Siirry sisältöön Siirry sivustokarttaan
Kirjaudu sivulle
Kirjaudu sivulle
Valitse kieli

Piisami

Ondatra zibethica, haitallinen vieraslaji

Tuntomerkit

Ruumiin pituus 24–40 cm. Häntä 19–28 cm. Paino 500–1700 g. Yleisväri ruskea, alta vaaleampi. Kastuessaan turkki näyttää tummemmalta. Takajaloissa uimapoimut. Häntä on sivuilta litistynyt ja suomupeitteinen.

piisami
Katso video ulkopuolisessa palvelussa.

Piisami

Piisami

Esiintyminen

Kotoisin Pohjois-Amerikasta, istutettu Suomeen 1919 ja levinnyt Lapin tunturiseutuja lukuun ­ottamatta koko maahan. Kannat ovat paikoin hyvin runsaat

Elintavat ja käyttäytyminen

Piisami on sopeutunut elämään vedessä. Takajalkojen uimapoimujen ansiosta se ui ja sukeltaa hyvin. Piisami rakentaa jopa metrin korkuisia kekopesiä rantaveteen talvi- ja ruokailupesiksi. Piisamin esiintyminen alueella paljastuukin yleensä, kun veteen ilmestyy pesiä.

Ravinto

Vesi- ja viljelyskasvit, simpukat, kotilot.

Lisääntyminen

Kiima keväällä, ja se jatkuu heikentyneenä läpi kesän. Kantoaika 25–30 vuorokautta. Synnyttää 2–3 pesuetta kesän aikana. Poikasia 5–9 kerrallaan. Poikaset syntyvät yleensä maapesään, joka on rantaan kaivetussa käytäväverkostossa. Piisamin lisääntymisteho on suuri, samoin kuolleisuus.

Pyynti 
Metsästysaika

Vuosisaalis oli vielä 1950–1980 luvuilla 100 000–200 000 yksilöä. Nykyisin piisamia pyydetään vain vähän. Vuosittain saaliiksi saadaan noin muutama tuhat yksilöä. Piisami luokitellaan haitalliseksi vieraslajiksi, joka tulee pyrkiä hävittämään Suomen luonnosta.