Siirry sisältöön Siirry sivustokarttaan
Oppitunti 6

Sähköiset järjestelmät

Suurpetohavaintojärjestelmä Tassu

  • Suurpetokantojen seurannan tärkein työkalu on havaintojen ilmoittamiseen tarkoitettu Tassu-järjestelmä: https://tassu.luke.fi/
    • Järjestelmästä sekä sen ylläpidosta vastaa Luke.
  • Tassun tavoitteena on helpottaa havaintojen kirjaamista ja saada tiedot nopeammin tutkimuksen ja hallinnon käyttöön.
  • Pääasiallinen käyttäjäkunta on petoyhdyshenkilöt, paliskunta, riistahallinto, tutkimus, poliisi, Metsähallitus ja Rajavartiolaitos (rajapintana Tassu tai Riistavahinkorekisteri).
  • Petoyhdyshenkilöiden ilmoittamat havainnot ovat perusta vuosittain tehtäville arvioille suurpetojen lukumäärästä ja niiden levittäytymisestä uusille alueille.
    • Korkeatasoiset ja kattavat havainnot mahdollistavat laadukkaiden kanta-arvioiden tuottamisen.
  • Tassun käyttöohjeet löytyvät osoitteesta: https://www.luke.fi/fi/documents/tassujarjestelman-kayttoohje
  • Petoyhdyshenkilöiden tulee kirjautua Tassu-järjestelmään Oma riista -tunnusten avulla. Ne voi käydä luomassa osoitteessa: https://oma.riista.fi
Tabletti ihmisen kädessä

Tassuun kirjaaminen

  • Tassun käyttäminen on pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi.
    • Tallennus on kaksivaiheinen: ensin perustiedot ja sitten tarkentavat tiedot.
    • Ohjelma ilmoittaa lopuksi onnistuneen tallennuksen.
    • Asioita on automatisoitu esimerkiksi siten, että ohjelma laskee etäisyyden lähimpään asuttuun rakennukseen.
  • Lisätiedot tarkentavat havaintoa.
  • Lisätietokenttään voi kirjata havaintoja ja kommentteja jotka edelleen tarkentavat havaintoa. Tärkeää on keskittyä pelkästään havaintoon: mitä havaitaan. Arvelut ja oletukset eivät kuulu havaintoon.
  • Lopuksi ohjelma listaa lyhyesti havainnon tiedot ja tallentaa sen tietokantaan.
Kuvakaappaus Tassu-järjestelmästä
Tassuun lisätään ensin perustiedot havainnosta. Tarkentavat tiedot havainnosta täydentävät kirjauksen lopulliseen muotoon. Lopuksi havainto tallennetaan, jolloin ohjelma listaa lyhyesti havainnon tiedot ja vie sen tietokantaan.

Kirjatun havainnon muuttaminen/poistaminen

Joskus Tassuun kirjattu havainto osoittautuu myöhemmin virheelliseksi. Se on silloin syytä korjata tai poistaa kokonaan. Havaintoa on mahdollista korjata kaksi viikkoa sen kirjaamisesta ja senkin jälkeen ilmoittamalla Lukelle virheestä sähköpostitse.

  • Klikkaa korjattavaa havaintoa kartalla > ”Havainnon tarkemmat tiedot”
  • Klikkaa ”Muokkaa havaintoa” lomakepohjassa
  • Havainnon merkintöjä voidaan tämän jälkeen muokata tai lisätä, tai havainto voidaan poistaa
  • ”Päivitä havainto” -komennolla muutokset tallentuvat tietokantaan.

Kirjausten ongelmatilanteita

Kirjataan vain se, mitä havaintaan – ei siis oleteta tai arvella mitään.

  • Kirjaus kohdistetaan yksittäiseen tapahtumaan tai asiaan; yksittäinen havainto ei koskaan ole usean alueella tehdyn havainnon lopputulos.
    • Esimerkki: Susireviirillä on tehty jälkihavainto kahdesta sudesta, joka merkitään laumaksi. Reviirillä voi tosiaan asustaa lauma (susia kolme tai enemmän), mutta havainto on vain kahdesta sudesta ja se pitää tallentaa ilman laumamerkintää. Havainto merkitään Tassussa laumaksi vain, jos havainnossa on vähintään kolme sutta.
  • Havaintoja kirjattaessa ristiriitaisuuksia tulee välttää.
    • Esimerkki: Petoyhdyshenkilölle on ilmoitettu näköhavainto. Ilmoittajan ja petoyhdyshenkilön välisen keskustelun lopputulemana kirjataan näköhavainto, jonka petoyhdyshenkilö varmentaa vielä klikkaamalla ”Petoyhdyshenkilön maastossa tarkastama havainto”. Kuinka toisen tekemän näköhavainnon voi tarkistaa? Jos havaintopaikka on käyty tarkistamassa maastossa ja sieltä löytyy jälkihavainto, se tulee kirjata jälkihavaintona.
  • Havaintoa kirjattaessa on tärkeää antaa yksiselitteinen ja ristiriidaton raportti

Suden tai karhun aiheuttaman uhan aste ja pihahavainnot

0.  Ei välitöntä vaaraa

  1. Huolta aiheuttava: Susi tai karhu tai näiden jäljet havaitaan alle 100 m etäisyydellä asuin- tai tuotantorakennuksesta, kuitenkin piha-alueen ulkopuolella tai tiellä. ​
  2. Mahdollista uhkaa aiheuttava: Suden tai karhun jäljet havaitaan asutun rakennuksen tai tuotantorakennuksen piha-alueella. Samoin, jos susi tai karhu havaitaan pihassa ja se poistuu paikalta välittömästi ihmisen havaittuaan. Piha-alueella tarkoitetaan asuin- tai tuotantorakennusten muodostamaa hoidettua aluetta.
  3. Uhkaa tai vaaraa aiheuttava: Näköhavainto, suden tai karhun havaitaan liikkuvan rakennetussa ympäristössä tai ihmisten asuinalueilla satunnaista havaintoa ja välitöntä paikalta poistumista pidempään. ​
  4. Vakavaa vaaraa aiheuttava: Näköhavainto, susi tai karhu lähestyy ihmistä tai ei muussa kohtaamistilanteessa poistu paikalta (jää kiertelemään tai seuraamaan, taikka käyttäytyy uhkaavasti). Samoin tilanteet, joissa susi tai karhu on jo aiheuttanut tai yrittänyt aiheuttaa henkilövahingon tai on käynyt tai yrittänyt käydä ihmisen ulkoiluttaman kytketyn koiran tai muun kotieläimen kimppuun.

Yllä oleva asteikko on määritelty suden kannanhoitosuunnitelmassa (MMM 2019), ja sitä noudatetaan soveltuvin osin myös muiden suurpetojen kanssa (Poliisin toiminta suurpeto- ja villisikatilanteissa, Poliisihallitus 2020).

Kuvakaappaus Tassu-järjestelmästä
Tassuun lisätään ensin perustiedot havainnosta. Tarkentavat tiedot havainnosta täydentävät kirjauksen lopulliseen muotoon. Lopuksi havainto tallennetaan, jolloin ohjelma listaa lyhyesti havainnon tiedot ja vie sen tietokantaan.

Oma riista

  • Oma riista on riistahallinnon sähköinen asiointipalvelu, jota voi käyttää sekä verkkoselaimella (oma.riista.fi) että mobiilisovelluksella.
    • Yksityishenkilöt voivat kirjata palveluun myös omia havainto- ja saaliskirjauksiaan, jotka eivät näy muille käyttäjille.
  • Palvelua ylläpitää Suomen riistakeskus. Siihen rekisteröityminen ja sen käyttö on ilmaista.
  • Oma riista -tunnukset voi hankkia kuka tahansa Suomen kansalainen. Sitä varten käyttäjä tarvitsee henkilökohtaisen sähköpostiosoitteen, henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenteen sekä matkapuhelinnumeron.
  • Oma riista -tunnuksilla pääsee kyseisen palvelun ohella kirjautumaan myös seuraaviin palveluihin:
    • Tassuun (Luonnonvarakeskus)
    • riistakolmiot.fi (Luonnonvarakeskus)
    • eräluvat.fi (Metsähallitus)
    • Riistavahinkorekisteri (MMM; pääsy viranomaisilla sekä rhy:n toiminnanohjaajilla).
  • Vuonna 2025 tuli saataville ominaisuus, jonka avulla riistakamerasta voi lähettää kuvia Oma riistaan ja tallentaa ne riistahavainnoiksi. Huom! Varmennetut suurpetohavainnot tulee edelleen tallentaa Tassuun, ne eivät päädy sinne Oma riistasta suoraan.
Puhelin ihmisen kädessä
Oma riistaa voi käyttää myös mobiilisovelluksen kautta. Kuvassa näkymä havainnon kirjaamisesta.

Luonnonvaratieto.luke.fi

  • luonnonvaratieto.luke.fi -järjestelmä on suurpetohavainnoinnin sähköinen raportointikanava. Järjestelmä luotiin visuaalisen paikkatiedon ja muun tutkimustiedon välittämiseen kansalaisille. Sinne on tuotu mm:
    • suurpetohavaintotietoa (karkeistettuna 10 × 10 km ruuduille)
    • tietoa pannoitetuista suurpedoista ja niiden GPS-paikannuksistasusien reviiritietoa sekä susien vaellusreittejäDNA-materiaalin analysointitulokset (karttanäkymässä)suurpetojen vuotuiset kanta-arvioraportit
    • ajankohtaisia tiedotteita esim. DNA-keräyksen edistymisestä (myös reaaliaikaisesti karttanäkymässä)
  • Sivustoa päivitetään, jolloin sinne tuodaan lisää tutkimustietoa riistalajeista kansalaisten tarkasteltavaksi.
Kuvakaappaus riistahavainnot-sivulta
Uhan astetta kuvaileva luokittelu löytyy Tassun havaintolomakkeelta.
Kerro palautetta kurssista (surveypal.com)
Kyselyyn