Suurpetojen kannanhoito Suomessa
Maa- ja metsätalousministeriön johtamaa suurpetopolitiikkaa ohjaa kolme keskeistä tekijää, jotka ovat luontodirektiivi, suurpetojen hoitosuunnitelmat sekä päätösten ja toimenpiteiden sitominen tieteellisesti luotettavaan tietoon.
Euroopan unionin luontodirektiivin määräykset on sisällytetty Suomen metsästyslakiin (finlex.fi) ja -asetukseen (finlex.fi).
Kansalliset hoitosuunnitelmat:
Kanta-arviot:
Suurpetojen suojelusta poikkeaminen
- Suomessa poronhoitoalueen ulkopuolella luontodirektiivin liitteeseen IV kuuluvat suurpedot, karhu, ilves ja ahma, ovat tiukasti suojeltuja lajeja. Susi puolestaan kuuluu luontodirektiivin liitteeseen V, eli se on suojeltu laji.
- Tietyissä erityistilanteissa Suomen riistakeskus voi myöntää poikkeusluvan suurpedon pyydystämiseen tai tappamiseen.
- Poikkeus voidaan myöntää vain, jos luontodirektiivissä ja metsästyslaissa määritellyt erityiset perusteet täyttyvät, muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole, eikä päätös haittaa lajin suotuisan suojelutason säilyttämistä lajin luontaisella levinneisyysalueella.
- Vahinko- ja turvallisuusperusteiden lisäksi poikkeuslupa voidaan myöntää ns. kannanhoidollisin perustein, mikäli poikkeamisen lakisääteiset edellytykset täyttyvät.
Suurpetotiedon ketjutus havainnoista verotussuunnitelmaan
1. Havaintojen tuotanto
Maastohavaintojen tekeminen, tarkastaminen ja kirjaaminen (petoyhdyshenkilöt, metsästäjät, Metsähallitus, paliskunnat, kansalaiset).
2. Tiedon koonti ja analysointi
Havainnoista ja muista tietolähteistä (mm. DNA) saatavien tietojen perusteella tehdään kanta-arvio, joka on vertailukelpoinen vuosien välillä (Luonnonvarakeskus). Laadukas ja kattava havaintoaineisto mahdollistaa tarkat kanta-arviot; pentuehavainnot ovat tärkeimpiä.
3. Verotussuunnitelma
Luken tuottaman kanta-arvion ja verotusskenaarioiden perusteella arvioidaan vuosittain sopiva metsästyksen mitoitus (MMM, Suomen riistakeskus).
4. Verotussuunnitelman toteutus
Metsästys mitoitetaan riistakeskuksen alueille etenkin pentuemääräarvion ja -havaintojen perusteella (Suomen riistakeskus). Samoin verotuksen kohdentamisessa hyödynnetään näitä Luken tuottamia arvioita.