Siirry sisältöön Siirry sivustokarttaan
Oppitunti 2

Laskennan suorittaminen

Yksi tärkeimmistä asioista riistakolmiolaskentaa suorittaessa on se, että tunnistaa lentoon pyrähtävät metsäkanalinnut ja toisaalta talvi- ja peltokolmiolaskennoissa tunnistaa varmuudella havaitsemiensa eläinten jäljet. Tähän liittyvää opetusmateriaalia löytyy riista.fi -sivuilta.

Riistakolmioiden kesälaskenta

  • Pääpaino laskennassa kanalinnuissa:
    • metso, teeri, pyy ja riekko
  • Lisäksi kirjataan havainnot:
    • metsäjänis ja lehtokurppa
    • lisäksi kirjataan karhuhavainnot: näköhavainto, jäljet, jätökset, kynsimiset jne.

Aikatauluesimerkki laskennoista ja laskentatiedon käyttämisestä

Riistakolmiolaskennan suorittamista maastossa. Kuvassa kolme laskijaa.

Kesälaskennan suorittaminen

  • Kolmen henkilön laskentaketju
  • Kuljetaan tasaisena rintamana 20 metrin välein maaston merkityllä kolmiolinjalla
  • Laskentakaista 60 m leveä ->
  • Yhden kolmion laskentapinta-ala on noin  0,72 km²
  • Tuloksena saadaan metsäkanalintujen tiheys  (yks/km²), poikasosuus, keskimääräinen poikuekoko ja poikueellisten naaraiden osuus
Kuvassa esitetty 60 metrin laskentakaista, joka jakautuu 20 metrin välein kullekin laskijalle.
Aikajana riistakolmiolaskennoista metsästysaika-asetukseen ja kanalinnustuksen alkamiseen.

Talvilaskenta riista- ja peltokolmiolla

  • Laskenta suoritetaan hiihtäen tai kävellen kolmiolinjaa 1-2 vrk:n kuluttua jäljet peittävästä lumisateesta tai esikierrosta. Tärkeintä on, että lumiolosuhde ja sää yleensäkin ovat otolliset laskennan suorittamiseen.
  • Jälkien kertymäaika vähintään 1 vuorokausi -> merkitsevä tekijä tulosten tarkastelussa
Ketun jäljet hangella

Talvilaskenta riistakolmioilla

  • Laskenta-aika:
    • Etelä- ja Keski-Suomi 15.1. – 28.2.
    • Maan pohjois-osissa 15.1. – 15.3.
    • Peltokolmiot: 1.1. – 15.2.
  • Lasketaan kolmiolinjan ylittävät jäljet
    • Laskennan piirissä riistanisäkkäät, sekä supikoira ja minkki
    • Lisäksi kirjataan ja merkitään kartalle linjalta tehdyt näköhavainnot metsosta, teerestä, pyystä, riekosta, peltopyystä, fasaanista, kanahaukasta ja korpista riippumatta siitä, kuinka kaukana laskentalinjasta ne on nähty.

Jälki-indeksi

  • Talvilaskennan tuloksena jälki-indeksi
    • Linjan ylittävien jälkien lukumäärä kymmentä kolmiolinjan kilometriä ja vuorokautta kohti
  • On hyvä muistaa, että havaintoindeksit eivät ole sama asia kuin varsinainen kannan koko, vaikka ne heijastavatkin kehityksen suuntaa
    • Yksittäisen vuoden selvä havaintoindeksin lasku voi johtua kannanvaihtelun lisäksi poikkeuksellisista sää- ja lumiolosuhteista, jotka vaikuttavat eläinten liikkumiseen.
    • Luotettavampi kuva saadaan usean vuoden trendeistä ja toistuvista laskennoista.
Laskija lumisessa maastossa.

Kolmioiden perustaminen, elvytys, yhteyshenkilövaihdot jne.

  • Ota yhteyttä: riistakolmiot@luke.fi
  • Uusi kolmio:
    • Liitä viestiin kolmion sijainnin hahmotelma joko kulmakoordinaatteina (ETRS- muodossa) tai kartalle piirrettynä (apuna voi käyttää esim. retkikartta.fi -sivustoa​.
    • Kolmion yhteyshenkilön tiedot
  • Kun kolmio on perustettu Lukella, se saa oman id-numeron​.
    • Liity kolmiolle oma riista- tunnuksilla. ​
    • Ensimmäisellä kerralla kirjautumalla kolmiolle liitytään kolmion numerolla joko yhteyshenkilöksi tai laskijaksi​.
  • Yhteyshenkilö saa kolmiopostit ja on vastuussa kolmion laskennasta, sekä yhteyshenkilö että laskija voi tallentaa tuloksia ja tarkastella kolmion tietoja. ​
  • Lisätietoja: oma.riistakolmiot.fi