Usein kysytyt kysymykset

Mikäli lunastamasi metsästyskortti on kadonnut, käytössäsi on edelleen sähköinen metsästyskortti Oma riista -palvelussa. Kun olet rekisteröitynyt Oma riista -verkkopalveluun, voit ladata älypuhelimeesi ilmaisen Oma riista -mobiilisovelluksen ja sähköinen metsästyskortti on aina mukanasi. Sinun ei siis tarvitse tilata uutta korttia kadonneen tilalle. Sähköinen metsästyskortti kelpaa myös ampumakokeissa ja poliisin lupapalveluissa.

Oma riista -verkkopalvelusta voi myös ladata ja tulostaa paperisen metsästyskortin kopion.

Jos sinulla ei ole Oma riista -palvelua käytössäsi, voit tilata metsästäjärekisteristä otteen kadonneen kortin tilalle. Metsästäjärekisteri veloittaa uudesta kortista.

Metsästäjärekisteri tarvitsee nimesi, osoitteesi, metsästäjänumerosi sekä syntymäaikasi ja/tai henkilötunnuksesi. Tietoturvallisuussyistä henkilötunnusta ei ole hyvä lähettää avoimessa sähköpostiviestissä.

Lue lisää metsästyskortista.

 

Metsästäjän oppaan voit ostaa Suomen riistakeskuksen verkkokaupasta (kauppa.riista.fi) tai tilata puhelimitse verkkokaupan asiakaspalvelusta. Oppaita on myynnissä myös tutkintoon valmentavilla kursseilla, joita riistanhoitoyhdistykset järjestävät, sekä hyvin varustetuissa kirjakaupoissa.

Siirry verkkokauppaan (kauppa.riista.fi)

Metsästäjäkursseja, -tutkintoja ja ampumakokeita järjestävät riistanhoitoyhdistykset. Niistä ilmoitetaan paikallislehdissä ja riista.fi:n tapahtumahaussa.

Lue lisää metsästäjäpalveluista
Siirry tapahtumahakuun

Metsästäjä-lehti ja metsästyskortti postitetaan metsästäjärekisteriin tallennettujen osoitetietojen mukaisesti. Lakisääteinen muuttoilmoitus vakinaisesta osoitteenmuutoksesta päivittää metsästäjärekisterin tiedot. Metsästäjärekisteriin päivittyy myös Postille ilmoitettu postiosoite.

Metsästäjän tulee itse ilmoittaa osoitteenmuutos metsästäjärekisteriin, jos muutto tapahtuu ulkomaanosoitteesta toiseen. Samoin, jos metsästäjällä on voimassa turvakielto, osoitetiedot pitää ilmoittaa metsästäjärekisteriin. Metsästäjärekisterin asiakaspalvelulle tulee ilmoittaa vanhan osoitetiedon lisäksi nimi, metsästäjänumero ja syntymäaika.

Metsästäjärekisteri saa tiedon nimenmuutoksesta väestörekisteristä, eikä ilmoitusta tarvitse tehdä. Voit tulostaa metsästyskortin uudella nimelläsi Oma riista – palvelun kautta, kunhan tieto muutoksesta on päivittynyt sinne. Mikäli et käytä Oma riista -palvelua, voit pyytää uuden metsästyskortin metsästäjärekisteristä. Metsästäjärekisteri perii siitä maksun. Ole aselupien päivittämisen osalta yhteydessä poliisin lupahallintoon.

Oma riista -palvelussa voit itse päivittää kutsumanimesi. Käytä vain virallisia nimiäsi, älä lempinimiä.

Ole hyvä ja ota kirjallisesti yhteyttä metsästäjärekisteriin.

Metsästäjärekisteri tarvitsee koko nimesi, osoitteesi, metsästäjänumerosi ja henkilötunnuksesi. Tietoturvallisuussyistä henkilötunnusta ei ole hyvä lähettää avoimessa sähköpostiviestissä.

Siinä tapauksessa, että metsästyskortti on maksettu suoramaksuna tai e-laskulla, tulee maksua koskeva sopimus purkaa pankissa.

Teidän ei tarvitse tehdä omaisenne kuolemasta erillistä ilmoitusta Suomen riistakeskukselle tai metsästäjärekisteriin, koska ilmoitukset kuolemasta välittyvät väestörekisteristä metsästäjärekisteriin automaattisesti, jolloin metsästyskortin ja Metsästäjä-lehden tulo lakkaa.

Siinä tapauksessa, että metsästyskortti on maksettu suoramaksuna tai e-laskulla, tulee maksua koskeva sopimus purkaa pankissa.

Metsästyskortti tulevalle metsästysvuodelle (alkaa 1.8.) lähetetään Metsästäjä-lehden nelosnumeron lisäkannessa niille metsästäjille, jotka ovat suorittaneet riistanhoitomaksun ainakin kerran viimeisten viiden vuoden aikana. Metsästyskortissa on henkilökohtainen vuosittain vaihtuva viitenumero, jonka avulla maksu kirjautuu oikein. Viitenumeroa on käytettävä aina riistanhoitomaksua maksettaessa.

Metsästyskortin voi maksaa verkkopankissa, laskunmaksuautomaatilla tai puhelinpankin kautta.  Sen voi maksaa myös palvelumaksullisena pankeissa, jolloin korttiin saa maksuleiman. Metsästyskortti astuu voimaan, vasta kun riistanhoitomaksu on suoritettu. Maksukuitti tai kopio tiliotteesta on liitettävä metsästyskorttiin tositteeksi maksun suorittamisesta. Ennakkokirjauskuitti ei kelpaa tositteeksi maksusta.

Jos on hukannut vielä maksamattoman kortin, Oma riista -palvelusta voi ladata ja tulostaa itselleen riistanhoitomaksun tilisiirtolomakkeen. Myös metsästäjärekisteristä saa uuden tilisiirtolomakkeen. Metsästäjärekisteri veloittaa toimituskulut.

Paperisen laskun riistanhoitomaksusta voi vaihtaa sähköiseen e-laskuun, jonka saa suoraan omaan verkkopankkiin. E-laskusopimus solmitaan omassa verkkopankissa.

Lisäohjeita netissä osoitteessa https://riista.fi/metsastys/palvelut-metsastajalle/metsastyskortti/

Ole hyvä ja ota yhteyttä metsästäjärekisteriin, joka hoitaa riistanhoitomaksuun liittyviä ongelmia.

Metsästäjärekisteri tarvitsee nimesi, osoitteesi, metsästäjänumerosi sekä syntymäaikasi ja/tai henkilötunnuksesi. Tietoturvallisuussyistä henkilötunnusta ei ole hyvä lähettää avoimessa sähköpostiviestissä.

Liitä sähköpostiin skannattu tosite suorittamastasi maksusta. Älä käytä ääkkösiä liitetiedoston nimessä.

Metsästyskortissa on henkilökohtainen vuosittain vaihtuva viitenumero, jonka avulla maksu kirjautuu oikein. Viitenumeroa on käytettävä aina riistanhoitomaksua maksettaessa. Tarkista, oletko käyttänyt maksaessasi oikeaa viitenumeroa.

Riistanhoitomaksu päivittyy Oma riista -palveluun muutaman päivän (3-4 pv) viiveellä. Mikäli näin ei tapahdu, ole hyvä ja ota yhteyttä metsästäjärekisteriin, joka hoitaa riistanhoitomaksuun liittyviä ongelmia.

Metsästäjärekisteri tarvitsee nimesi, osoitteesi, metsästäjänumerosi sekä syntymäaikasi ja/tai henkilötunnuksesi. Tietoturvallisuussyistä henkilötunnusta ei ole hyvä lähettää avoimessa sähköpostiviestissä.

Liitä tarvittaessa sähköpostiin skannattu tosite suorittamastasi maksusta. Älä käytä ääkkösiä liitetiedoston nimessä.

Riistanhoitomaksun maksanut henkilö voi kuulua jäsenenä siihen riistanhoitoyhdistykseen, jonka toiminta-alueella hän pääasiassa metsästää, tai siihen riistanhoitoyhdistykseen, jonka toiminta-alueella olevassa kunnassa hänellä on kotipaikka. Henkilö ei voi samanaikaisesti olla usean riistanhoitoyhdistyksen jäsen.

Muutosilmoitus tulee tehdä ajoissa keväällä, jotta muutos ehditään merkitä seuraavaan metsästyskorttiin. Riistanhoitoyhdistystä ei voi vaihtaa riistanhoitomaksun maksamisen jälkeen kesken metsästysvuoden.

Riistanhoitoyhdistyksen muutosilmoituksen voi tehdä kirjallisesti sähköpostilla tai postitse, tai puhelimitse. Huomaa, ettei Postiin tehty muuttoilmoitus muuta riistanhoitoyhdistystäsi.

metsastajarekisteri@riista.fi, puh. 029 431 2002

Metsästäjärekisteri
PL 22
00331 Helsinki

Metsästäjärekisteri tarvitsee nimen ja metsästäjänumeron lisäksi sen riistanhoitoyhdistyksen nimen, johon tällä hetkellä kuulut ja sen riistanhoitoyhdistyksen nimen, jonka jäseneksi haluat liittyä.

Ulkomaalaiselle metsästäjälle tilataan metsästyskortti riistanhoitoyhdistyksen kautta. Metsästyskortti myönnetään ulkomaalaisille metsästysvuodeksi kerrallaan ja se postitetaan ilmoitettuun osoitteeseen. Ulkomaalaiselle metsästäjälle ei toimiteta Metsästäjä-lehteä.

Ole hyvä ja ota yhteyttä metsästäjärekisteriin, joka hoitaa Metsästäjä-lehden osoitteistoa.

Metsästäjärekisteri tarvitsee nimesi, osoitteesi, metsästäjänumerosi sekä syntymäaikasi ja/tai henkilötunnuksesi. Tietoturvallisuussyistä henkilötunnusta ei ole hyvä lähettää avoimessa sähköpostiviestissä.

Metsästäjä-lehti on Suomen riistakeskuksen tärkein neuvonta- ja koulutusväline ja se lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle metsästäjälle. Metsästyskortin jakelu tapahtuu vuosittain paperilehden liitteenä. Kannattaa tutustua myös Metsästäjä-lehden verkkoversioon (metsastajalehti.fi) ja näköislehteen (lehtiluukku.fi).

Metsästäjä-lehti jaetaan lukuisille virastoille, kirjastoille, metsä- ja maatalousoppilaitoksille sekä useille yhdistyksille ja yksityisille henkilöille. Lehti toimitetaan oppilaitoksille ilmaiseksi maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta. Koulujen opetuskäytössä hyödynnettäviä materiaaleja löytyy lisäksi osoitteesta https://www.riistainfo.fi/opetusmateriaalit/

Tarvittaessa ota yhteyttä metsästäjärekisteriin, joka hoitaa Metsästäjä-lehden osoitteistoa.

Ole hyvä ja ota yhteyttä metsästäjärekisteriin, joka hoitaa Metsästäjä –lehden osoitteistoa.

Metsästäjärekisteri tarvitsee nimesi, osoitteesi, metsästäjänumerosi sekä syntymäaikasi ja/tai henkilötunnuksesi. Tietoturvallisuussyistä henkilötunnusta ei ole hyvä lähettää avoimessa sähköpostiviestissä.

Lue lisää metsästäjävakuutuksesta

Metsästyskortti

Jokaisen Suomessa metsästävän täytyy suorittaa valtiolle metsästysvuosittain perittävä riistanhoitomaksu, jonka suuruudesta eduskunta säätää. Saadakseen suomalaisen metsästyskortin on ulkomaalaisen metsästäjän esitettävä kotimaassaan voimassa oleva metsästyskortti tai muu luotettava selvitys siitä, että hänellä on oikeus metsästää kotimaassaan.

Nämä asiakirjat esitetään riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajalle, joka asiakirjat tarkistettuaan tilaa metsästäjärekisteristä kyseiselle henkilölle riistanhoitomaksun tilillepanokortin, joka maksettuna on yhtä kuin metsästyskortti. Käytännössä on parasta antaa suomalaisen jahti-isännän hoitaa metsästyskortin hankkimiseen liittyvät toimenpiteet etukäteen.

Ellei ulkomaalainen vieras voi antaa luotettavaa selvitystä oikeudestaan metsästää, on hänen suoritettava suomalainen metsästäjätutkinto. Riistanhoitoyhdistykset järjestävät metsästäjätutkintoja, ja ne ovat maksullisia.

Ampumakoe

Jos ulkomaalainen vieraasi osallistuu pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten, karhun tai villisian metsästykseen rihlatulla luotiaseella, tulee hänen suorittaa suomalainen ampumakoe. Ampumakokeita järjestävät riistanhoitoyhdistykset erityisesti kesäisin ja alkusyksyisin. Ampumakokeet ovat julkisia tilaisuuksia. Hyväksytystä suorituksesta annetaan todistus, joka on voimassa kolme vuotta kokeen suorittamisesta.

Mikäli ulkomaalaisella metsästäjällä on voimassa oleva todistus muussa maassa suoritetusta vastaavasta ampumakokeesta tai mikäli hän antaa riistanhoitoyhdistykselle selvityksen siitä, että hänellä on kotimaassaan oikeus metsästää vastaavankokoisia riistaeläimiä, hänen ei tarvitse suorittaa ampumakoetta Suomessa.

Ulkomainen metsästäjä tarvitsee riistanhoitoyhdistyksen antaman todistuksen toisessa maassa suoritetusta ampumakokeesta tai edellä tarkoitetun selvityksen vastavuoroisesta tunnustamisesta. Todistus on voimassa enintään kolme vuotta.

Metsästyslupa

Ulkomaalaisella metsästäjällä tulee metsästyskortin ja mahdollisen ampumakoetodistuksen lisäksi olla myös metsästyslupa jollekin alueelle. Metsästyslupia myyvät tai antavat metsästysoikeuden haltijat, kuten maanomistajat, metsästysseurat ja valtion maille Metsähallitus.

Koirat ja aseet

Koirien ja aseiden maahantuonnista sekä aseiden lainaamisesta isännältä saat tarkempia tietoja poliisiviranomaiselta (aseiden maahantuonti) tai Elintarviketurvallisuusvirastosta (koirien maahantuonti).

Eläintä ei saa ampua 150 metriä lähempänä asuttua rakennusta ilman rakennuksen omistajan tai haltijan nimenomaista lupaa. Kesämökki tulkitaan asutuksi, jos siellä on ihmisiä. Koska hyvin harvoin voidaan olla varmoja, onko kesämökki asuttu vai ei, kannattaa ammuttaessa noudattaa varovaisuusperiaatetta ja jättää ampumatta 150 metriä lähempänä, ellet ole saanut mökin omistajalta tai haltijalta erillistä lupaa.

Mikäli muutat pysyvästi muualle eli kotipaikkasi muuttuu, niin sanottu vapaa metsästysoikeus metsästyslain 8. pykälän alueella kotikunnassa loppuu. Mikäli muutto on väliaikainen, eli väestörekisterissä oleva kotipaikka ei muutu, sinulla säilyy oikeus metsästää kotikunnassasi olevilla valtion omistamilla alueilla metsästyslain 8. pykälän tarkoittamalla alueella.

Metsästysoikeuden muutos määräytyy muuttopäivän mukaan. Jos muutat metsästyslain 8. pykälän mukaiselle alueelle kesken metsästyskauden, jolloin metsästyskortissa näkyy vielä vanha kotikunta, tulee valtion mailla metsästettäessä olla mukana todistus, josta käy ilmi uusi kotikunta. Tällainen todistus on esimerkiksi maistraatilta saatava ote väestötietojärjestelmästä.

Metsäkanalintujen metsästysajat on säädetty metsästysasetuksessa. Tarvittaessa maa- ja metsätalousministeriö voi rajoittaa metsästystä antamallaan asetuksella. Päätösten tekemisessä käytetään saman kesän riistakolmiolaskentatietoja. Rajoitusasetukset on viime vuosina annettu elokuun lopussa. Riistakolmiolaskennat pyritään tekemään heinä-elokuun vaihteessa. Luonnonvarakeskus analysoi havainnot. Tuloksiin perustuen Suomen riistakeskus tekee esityksen mahdollisista rajoituksista pyyntikauden pituuteen alueittain ja lajeittain. Ne riistanhoitoyhdistykset, joita mahdolliset rajoitukset koskevat, voivat antaa lausunnon asetusluonnoksesta.

Hyvänä lintuvuonna käytössä on lähtökohtaisesti metsästysasetuksen mukaiset metsästysajat, huonoina lintuvuosina pyyntikautta rajoitetaan loppupäästä. Metsäkanalintujen metsästys alkaa aina metsästysasetuksen mukaisena aloituspäivänä, ellei laji ole kokonaan rauhoitettu.

Metsästyslupia valtion alueille myy Metsähallitus. Metsähallituksen metsästyslupia voit ostaa palvelunumerosta 020 692 424 tai  eräluvat -verkkokaupasta. Metsäkanalintujen lupamyynnin ajankohta vaihtelee alueittain ja vuosittain, joten ajantasainen tilanne kannattaa tarkastaa eräluvat -nettisivuilta.