Pohjanmaalla tavoitteena hoitaa vahvaa hirvikantaa pitäen vahingot alhaisella tasolla

Suomen riistakeskus Pohjanmaan ja Rannikko-Pohjanmaan alueiden hirvitalousalueille asetettiin tavoitteet hirvikannan hoidolle alueellisten riistaneuvostojen yhteistyössä ensimmäistä kertaa. Tavoitteet huomioivat alueen vahinkotilanteen, kannan koon määrittämisessä ja kannanhoidon tavoitteen asettamisessa käytettävän kanta-arvion eron aiemmin alueella käytettyihin menetelmiin ja mahdollistavat vahvat riistatalouden tuottamat hyvinvointivaikutukset alueelle.

Pohjanmaan ja Rannikko-Pohjanmaan alueelliset riistaneuvostot järjestivät 12.03.2015 sidosryhmätilaisuuden hirvikannan hoitoon ja kannanhoidolle asetettaviin tavoitteisiin liittyen Mustasaaressa. Tilaisuudessa oli riistaneuvostojen lisäksi paikalla mm. Maa- ja metsätaloustuottajain, ELY‑keskuksen, Metsähallituksen, Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin ja Metsästäjäliiton edustajia. Keskustelu tilaisuudessa oli rakentavaa ja monipuolista. Kuultuaan sidosryhmiä alueelliset riistaneuvostot asettivat kannan koolle ja rakenteelle tavoitteet, joiden raameissa hirvikantaa tullaan hoitamaan tulevat kolme metsästyskautta.

Tilaisuudessa kuultiin esitykset hirvenmetsästyksen tuloksista ja hirvikannan tilasta hirvitalousalueittain ja vuoden 2014 aikana tilastoiduista hirvieläinvahingoista. Korvattavien metsävahinkojen suuruudet olivat riistakeskusalueittain Rannikko-Pohjanmaalla noin 7400 euroa ja Pohjanmaalla 6300 euroa. Arvioitujen ja korvattujen metsävahinkojen taso on historiallisen alhainen. Maatalousvahingot olivat Rannikko-Pohjanmaalla noin 18 000 ja Pohjanmaalla noin 1250 euroa. Hirvikolarien määrä Rannikko-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla yhteensä vuonna 2014 oli 198, kun vastaavat luku vuonna 2013 oli 209.

Hirvikannan koon määrittämisessä ja kannanhoidon tavoitteiden asettamisessa käytetään hirvikannanhoitosuunnitelman linjausten mukaisesti koko maassa yhteismitallista LUKE:n tuottamaa hirvikanta-arviota, joka on laskettu metsästäjien metsästyksen aikana täyttämien hirvihavaintokorttien tiedoista. Pohjanmaan alueella laskennallinen arvio hirvikannasta on pitkällä aikavälillä ollut suurempi kuin metsästäjien itse tekemät arviot.

Hirvikanta metsästyskauden 2014 jälkeen ja tavoitteet tulevalle kolmivuotiskaudelle hirvitalousalueittain

Hirvikanta on Pohjanmaan hirvitalousalueilla vahvin rannikon läheisyydessä. Hirvikanta oli alueen hirvitalousalueilla alimmillaan kahteenkymmeneen vuoteen vuonna 2011, minkä jälkeen taso on alueilla hieman noussut. Rannikkoon rajautuu kolme Suomen riistakeskus Pohjanmaan ja Rannikko-Pohjanmaan yhteistä hirvitalousaluetta. Pohjoisin alue RP-Po 1, jolla jäävä kanta metsästyksen jälkeen oli LUKE:n arvion mukaan 3,7 hirveä/1000 ha, kattaa pääosin Keski-Pohjanmaan alueen. Alueen hirvikannalle asetettiin tavoitteeksi 3,5–4,5 hirveä/1000 ha. Tavoitteiden raameissa voidaan talousalueen hirvikannan vahvoilla alueilla kantaa leikata ja heikoilla alueilla nostaa, ottaen huomioon alueen vahvat suurpetokannat.

Hirvitalousalueella RP-Po 2, joka sijaitsee karkeasti Luodon, Lappajärven, Seinäjoen ja Vaasan välisellä alueella, jäävä kanta metsästyksen jälkeen oli LUKE:n arvion mukaan 4,2 hirveä/1000 ha. Tälle alueelle hirvikannan tavoitehaarukaksi asetettiin 2,5–4,5 hirveä/1000 ha. RP-Po 3 alueelle tavoitehaarukaksi asetettiin 3,0–4,5 hirveä/1000 ha. Alue sijaitsee Vaasan, Lapväärtin ja Jalasjärven välisellä alueella. Alueen hirvikanta on tällä hetkellä 4,3 hirveä/1000 ha. Hirvitalousalueelle Po 1, joka sijaitsee Ähtärin, Alajärven, Lapuan ja Jalasjärven välisellä alueella, kantatavoitteen haarukaksi asetettiin 3,0–4,0 hirveä/1000 ha. Alueen hirvikanta on tällä hetkellä 2,6 hirveä/1000 ha. Tällä alueella hirvikanta on viime vuodet ollut alhaisella tasolla. Kantaa voidaan alueella suunnittelukauden aikana varovaisesti kasvattaa.

Hirvikannan alueittaiset tavoitehaarukat mahdollistavat hirvikannan hoidossa alueellisten ominaispiirteiden kuten liikenteen ja suurpetotilanteen huomioimisen. Alueelliset riistaneuvostot päättivät, että vuosittain kuullaan yhteisesti hirvitalousalueiden sidosryhmiä hirvikannan hoidosta. Liikenne- ja metsävahinkojen kehitystä seurataan vuosittain ja tarvittaessa muutetaan verotuksen suuruutta asetetun kantatavoitehaarukan sisällä. Hirvikannan määrällisten tavoitteiden lisäksi asetettiin kannalle alueittain rakenteellisia tavoitteita. Kaikkien hirvitalousalueiden hirvikannan rakenteelle asetettiin tavoitteeksi 1,5–2,0 naarasta yhtä urosta kohden. Talvikantaan jäävän vasaosuuden tavoitteeksi asetettiin kolmella hirvitalousalueella 20–25 prosenttia jäävästä kannasta ja Keski-Pohjanmaan RP-Po 1 hirvitalousalueelle 20–30 prosenttia. Vahva vasaverotus mahdollistaa vakaan hirvikannan hoidon ja vähentää osaltaan metsä- ja liikennevahinkoja. Kaikilla hirvitalousalueilla tavoitteena on kasvattaa uroshirvien keski-ikää.

Pohjanmaalla on jo vuosia ollut käytössä nk. pankkilupakäytäntö, jossa lupia myönnetään enemmän kuin kannan laskennallinen verotus tulisi olla. Näin metsästäjät ovat voineet hirvikannan ollessa arvioitua suurempi käyttää pankkilupia ja verottaa kantaa tarvittaessa enemmän jo samana syksynä. Käytäntö on osoittautunut toimivaksi ja sillä on voitu estää hirvikannan äkillisiä vaihteluita. Pankkilupien avulla voidaan talvilaidunalueilla mahdollisiin hirvitihentymiin kohdentaa tarvittaessa metsästystä vielä loppukaudesta. Verotussuunnittelua hirvitalousalueiden sisällä tullaan jatkossa tekemään hirvitalousalueittain metsästäjien kesken yhteistyössä.

Hirvikannan kehitys (Pohjanmaan hirvitalousalueet)

Hirvikanta 2014 ja asetetut tavoitteet hirvitalousalueittain

Lisätietoja:
Pauli Kiviluoma, puheenjohtaja, Pohjanmaan alueellinen riistaneuvosto
p. 0400 267 201

Lisätietoja