Maa- ja metsätalousministeriö on vahvistanut kannanhoidollisen karhunmetsästyksen kiintiöksi 183 karhua, mikä on 50 karhua enemmän kuin viime vuonna. Tavoitteena on asetuksen avulla vakiinnuttaa karhukanta poronhoitoalueen ulkopuolella nykyiselle tasolle ja saada karhukanta leviämään laajemmalle alueelle.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan Suomen karhukanta on kasvanut noin 15 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Tänä vuonna karhuja on arviolta 1720–1840, kun viime vuonna niitä oli noin 1450–1590.
Suomi on jaettu neljään kannanhoitoalueeseen, joiden kesken kiintiö jaetaan seuraavasti:
- Poronhoitoalueella verotusmäärä on 70 eli 18 enemmän kuin viime vuonna. Poronhoitoalueen kiintiön nosto on osoitettu itäiselle poronhoitoalueelle, jonne kiintiöksi tulee 55 karhua. Läntiselle alueelle on osoitettu yhtä iso kiintiö kuin viime vuonna eli 15 karhua.
- Vakiintuneen karhukannan hoitoalueella kiintiö on 77, mikä on 24 karhua enemmän kuin viime vuonna.
- Levittäytymisvyöhykkeellä kiintiö on 23, mikä on 8 karhua enemmän kuin viime vuonna.
- Kehittyvän kannan hoitoalueen määrä 13 karhua on sama kuin viime vuonna.
Vakiintuneen kannan hoitoalueella ja levittäytymisvyöhykkeellä verotusta lisätään, sillä alueilla kanta on vahvistunut yli 20 prosentilla. Näillä alueilla tarkoitus on rajoittaa kannan kasvuvauhtia. Kehittyvän kannan alueella kanta on pienentynyt, mutta kannanhoidollisten poikkeuslupien pitäminen ennallaan katsotaan tarpeelliseksi tämän kannanhoitoalueen tihentymäalueen karhukannan aiheuttamien sosiaalisten vaikutuksien lieventämiseksi.
Poronhoitoalueella tavoitteena on vähentää karhun aiheuttamia merkittäviä porovahinkoja. Tämän johdosta lausuntokierroksen jälkeen kiintiötä lisättiin viidellä yksilöllä itäiselle poronhoitoalueelle. Poronhoitoalueella karhujen määrä kasvoi hieman ja myös karhun aiheuttamat porovahingot ovat olleet nousussa. Viime vuonna ilmoitettiin 739 karhun tappamaa poroa, kun edellisenä vuonna niitä löydettiin 644. Karhujen aiheuttamien porovahinkojen korvaussumma nousi siten edellisvuoden 1 088 000 eurosta 1 263 000 euroon eli noin 16 prosenttia.
Maa- ja metsätalousministeriö käyttää karhukannan säätelyssä tuottamia verotusennusteita, jotka laaditaan vain poronhoitoalueen ulkopuoliselle kannalle. Suunniteltu kaatokiintiö toteutuessaan olisi poronhoitoalueen ulkopuolella kahdeksan prosenttia arvioidusta karhukannasta.
Edellä mainittujen poikkeuslupien lisäksi Suomen riistakeskus voi myöntää tarkkaa harkintaa käyttäen poikkeusluvan vahinkoa tai uhkaa aiheuttavien karhujen kaatamiseen. Vahinkoperusteisten lupien määrää ei rajoiteta.
Karhu kuuluu tiukasti suojeltuihin lajeihin, jonka metsästystä säädellään EU:n luontodirektiivissä. Suomessa karhukanta on riittävän suuri, että sen kokoa voidaan säädellä kannanhoidollisella metsästyksellä vahvistetun hoitosuunnitelman mukaisesti.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
ylitarkastaja Jussi Laanikari, p. 040 733 6229, etunimi.sukunimi@mmm.fi