Siirry sisältöön

Hirvieläintavoitteet asetettu hirvitalousalueille

Alueelliset riistaneuvostot ovat kuulleet sidosryhmiä ja vahvistaneet lähivuosiksi hirvikannan hoitotavoitteet hirvitalousalueille. Koko maahan tavoitellaan keskimäärin 76 000 hirven talvikantaa, mikä edellyttää kannan pienentämistä jonkin verran nykyisestä. Valkohäntäpeurakannan osalta tavoitteena on kannan pienentäminen tiheimmän kannan alueilla.

Alueelliset riistaneuvostot ovat parin viime viikon aikana päättäneet hirvieläinkantojen hoitotavoitteista hirvitalousalueilla kuultuaan alueellisia sidosryhmiä. Kaikille Suomen 59 hirvitalousalueelle on asetettu lähivuosiksi hirvitiheyshaarukka ja kannan rakennetta koskevat tavoitteet, joiden puitteissa kantaa säädellään kullakin hirvitalousalueella.

Alueellisten riistaneuvostojen asettamat hirvitiheystavoitteet vaihtelevat hirvitalousalueiden välillä ollen monin paikoin Keski- ja Etelä-Suomessa lähellä kolmea hirveä tuhatta hehtaaria kohti ja Pohjois-Suomessa matalammat. Korkeimmat tiheystavoitteet on asetettu Varsinais-Suomeen, Uudellemaalle ja Pohjanmaalle. Matalimmat tavoitetiheydet puolestaan löytyvät Lapin pohjoisimmilta hirvitalousalueilta. Asetetut hirvitavoitteet tarkoittavat koko maan mittakaavassa tarkasteltuna hirvien talvikannan pysyttämistä 68 000 – 85 000 hirven välillä. Tuoreen Luonnonvarakeskuksen tuottaman hirvikannan arvion mukaan hirvikannan koko syksyn 2017 jahdin jälkeen oli noin 88 500 hirveä (95 % luottamusväli 76500 – 101000 hirveä). Asetetut tavoitteet edellyttävät hirvikannan pienentämistä nykyisestä useimmilla hirvitalousalueilla.

Hirvikannan rakenteen osalta noudatetaan pääasiassa hirvikannan hoitosuunnitelmassa asetettuja tavoitteita, joiden mukaan naaraiden osuus kannassa on enintään 1,5 yksilöä yhtä urosta kohti. Metsästyksen jälkeen jäävään kantaan on tavoitteena jättää 20—30 prosenttia vasoja. Aluekohtaisesti tavoitteita on voitu tarkentaa.

Viime vuosina Lounais-Suomessa selvästi runsastuneen valkohäntäpeurakannan osalta tavoitteeksi on etenkin tiheimmän kannan alueilla asetettu peurakannan pienentäminen. Tavoitteena on vähentää kolareita.

Hirvieläintavoitteiden asettamisessa on pyritty ottamaan huomioon sekä hirvien aiheuttamat vahingot, että riistataloudelliset hyödyt. Tavoitteista on kuultu laajasti alueellisia hirvieläimiin liittyviä sidosryhmiä, kuten liikenteen, metsä- ja maatalouden sekä ympäristöalan viranomaisia ja järjestöjä.

Hirvi ja valkohäntäpeura ovat merkittävimpiä riistaeläimiämme ja viime metsästyskaudella kaadettiin noin 56 500 hirveä ja noin 41 200 valkohäntäpeuraa.

Asetettujen hirvieläintavoitteiden toteuttamisesta vastaavat osaltaan Suomen riistakeskus sekä riistanhoitoyhdistykset metsästyksen suunnittelun, ohjauksen ja pyyntilupahallinnon avulla. Tavoitteiden toteutumista seurataan sidosryhmäyhteistyössä vuosittain. Arviot hirvikannan koosta ja rakenteesta tuottaa Luonnonvarakeskus ja arvioiden pohjana käytetään mm. metsästyksen yhteydessä kerättyä hirvisaalis- ja havaintoaineistoa.

Lisätietoja:

Alueellisia lisätietoja antavat Suomen riistakeskuksen aluetoimistot / riistapäälliköt

 

Alueelliset tiedotteet

Etelä-Savon tiedote

Kaakkois-Suomen tiedote

Kainuun tiedote

Keski-Suomen tiedote

Lapin tiedote

Oulun tiedote

Pohjois-Hämeen tiedote

Pohjanmaan ja Rannikko-Pohjanmaan tiedote

Satakunnan tiedote

Varsinais-Suomen tiedote

Lisätietoja