Riistan vuoksi -kilpailu päättymässä

Ilmoittautumisaikaa pidennettiin 15.3 asti

Suomen riistakeskuksen ja Retkitukun järjestämä valtakunnallinen riistan elinympäristöjen hoidon kilpailu on päättymässä. Pidensimme ilmoittautumisaikaa 15.3 asti, jotta metsästysseurat saavat kasaan jäsenten riistanhoitokorteista kertyvät toimenpiteet.  Henkilökohtaiseen sarjaan kannattaa ilmoittautua jo nyt.  

Riistan vuoksi -kilpailu on tarkoitettu metsästysseuroille ja metsästysoikeuden haltijoille, jotka aktiivisesti hoitavat riistan elinympäristöjä. Kilpailuun voi osallistua myös yksittäinen metsästäjä omalla riistanhoitoteollaan. Kilpailussa on haettu ensisijaisesti riistan elinympäristöjen hyväksi vuonna 2017 toteutettua työtä. Riistan- ja luonnonhoidon monipuolisuus ja pitkäjänteisyys erilaisissa toimenpiteissä lasketaan eduksi.

Kilpailun ilmoittautumisaikaa pidennettiin metsästysseurojen pyynnöstä, koska monilla seuroilla riistanhoitokortin palautus tapahtuu vasta tammi-helmikuulla.

Ilmoittautuminen

Kilpailussa on seurasarja ja henkilökohtainen sarja. Kilpailuun ilmoittaudutaan 15.3.2018 mennessä riistanvuoksi.fi -sivuilta löytyvillä sähköisillä lomakkeilla. Seurasarjaan ilmoittautuneilta vaaditaan tarkempia tietoja.  Henkilökohtaiseen sarjaan ilmoittautuminen on yksinkertaista ja siihen kannattaa jokaisen luonnon- ja riistanhoitotyötä tehneen metsästäjän ilmoittautua.

Kuva: Jari Kostet

Arvostelu

Seurasarjaan osallistuneiden toiminnan arvioinnin suorittaa Suomen riistakeskuksen asiantuntijaraati ja parhaimpiin kohteisiin tutustutaan. Henkilökohtaisen sarjan osalta ei suoriteta tarkempaa arvostelua. Kaikki sarjaan hyväksytysti osallistuneet ovat mukana palkintojen arvonnassa.

Arvokkaat Palkinnot

Seurasarjan kilpailussa palkitaan 3 parasta. Osallistujia esitellään Metsästäjä -lehdessä.

Seurakohtaisen sarjan palkintoja ovat kunniakirjat ja lahjakortit Retkitukkuun:

  1. 3000 €
  2. 2000 €
  3. 1000 €

Henkilökohtaiseen ja seurasarjaan ilmoittautuneiden kesken arvotaan lisäksi kuusi kappaletta 500 € arvoisia lahjakortteja *Retkitukkuun (*Ei koske Garmin tuotteita).

Vaihettumisvyöhykkeiden hoito III

Rantoja hoitamaan – vinkkejä hoitotoimiin

Vesistöihin rajoittuvat vaihettumisvyöhykkeet ovat lajirikkaita elinympäristöjä. Niiden hoidossa tapauskohtainen harkinta ja vesiensuojelun huomioiminen on tärkeää. Avoin rantaniitty on osa hyvää lintuvettä, sillä se tarjoaa tärkeitä pesimäympäristöjä ja ruokailualueita monille sorsa- ja kahlaajalinnuille.  Rantalaidunnuksen loppumisen myötä aiemmin avoimet rannat ovat kasvaneet umpeen ja metsittyneet. Luontaisten ja rakennettujen kosteikkojen vaihettumisvyöhykkeiden monimuotoisuuden säilyttäminen vaatii jatkuvia hoitotoimia.

Metsien tehokas kuivatus ja ojitukset ovat vähentäneet pienvesien yleisyyttä ja niiden vaihettumisvyöhykkeitä on yhä vähemmän. Kausikosteikkojen, kosteiden painanteiden ja jokivarsien vaihettumisvyöhykkeiden ennallistaminen ja aktiivinen hoito ovat eduksi sekä riistalle, luonnon monimuotoisuudelle että monelle harvinaiselle lajille.              

Näin hoidat avoimia rantoja ja tulvaniittyjä

  • Aloita reunavyöhykkeen hoitotoimet ajoissa. Huolehdi riittävästä avoimuudesta arvokkaan vesilintukosteikon vaihettumisvyöhykkeellä. Vesikasvillisuuden umpeuttamia, korkeiden puiden tai läpitunkemattoman pensaikon ympäröimiä kosteikoita vesilinnut välttävät. Maaston peitteisyys ja yksittäiset kyttäyspuut lisäävät lintujen, poikasten ja munapesien riskiä joutua saalistuksen kohteeksi.
  • Pidä pajukkoa ja puustoa kurissa säännöllisillä raivauksilla ja niitoilla avoimilla rantaniityillä. Suosi laidunnusta, jonka avulla rantaniityt ja hakamaat pysyvät parhaiten avoimina.
  • Säästä avoimilla rantaniityillä pienehköjä pensasryhmiä ja ruoko- ja saratuppaita lintujen suoja- ja pesäpaikoiksi. Poista liian tiheä ja korkea puusto.
  • Säästä kosteikkojen laidalla erityisesti lehtipuita, jotka tarjoavat tärkeää ravintoa kosteikkoeläimistölle.
  • Keskitä laajojen ruovikkoalueiden niitto osalle aluetta ja säästä myös yli hehtaarin laajuisia alueita koskemattomina sulkivien vesilintujen ja yhtenäisiä ruovikoita vaativien lajien vuoksi.
  • Tee niitto pesimäajan jälkeen viimeistään elokuun alkupuoliskolla. Näin ravinteita poistuu mahdollisimman paljon. Vie leikkuujäte pois vedestä riittävän kauas maalle kompostoitumaan, jotta ravinteet eivät pääse rehevöittämään vesistöä.
  • Toista raivaus ja niitto umpeenkasvaneilla alueilla aluksi vuosittain ja sitten 2 – 4  vuoden välein.

 

Jari Kostet

 

Sateisen kesän riistapellot

Kesäkuun lopussa monessa metsästysseurassa tehtiin riistapeltoja, kesän 2017 sadekuurojen riivaamana…

Tässä tunnelmakuvia Hautavainiolta ja Perkiönmäestä. Näillä EU-tukikelpoisilla pelloilla on tehty sopimus maanomistajan kanssa: metsästysseuran jäsenet hoitavat pellot alusta loppuun, siemenet, apulannat, muokkaukset ja kylvöt. Sadonkorjuusta puolestaan vastaavat valkohäntäpeurat, metsäkauriit, hirvet ja rusakot.

Pelloille kylvettiin Peura-Kauris Diana-siemenseosta Solo- kylvölaitteella. Tämä on näppärä tapa saada tasainen kylvö koko pellolle piensiemenelläkin, eikä tarvitse aivan koko konevajan sisältöä roudata riistapellolle. Sopii hyvin ”kytöheitoille”. Kylvön jälkeen pellot äestettiin hyvin kevyesti, jotta siemen saataisiin mullattua maahan. Apulantaa ei kannata unohtaa saati pihistellä, se levitettiin ennen kylvöä.

Nyt jännitetään vielä heinäkuun alkupuoliskon kelejä, ettei vaan sadekuurot hukuttaisi siemeniä. Toivotaan kasvua ja palataan kytöheitoille taas kun syötävää alkaa nousta ja riistakamerat rapsuvat…

Hautavainio

Perkiö

 

Perkiön lato

Riistapeltotarvikkeita

Riistakamerahavainto traktorista

 

Maan kääntämistä ja muistoja

Nurmenmäen Hautavainio muokkautuu riistapelloksi.

Mukavia tällaiset konkreettiset hommat, joissa maa kääntyy paperien sijaan.

Saman pellon laidasta pappa ampui sodan jälkeen mettoja ”ohrakokkoosilta” aamuhämärissä. Pellon laitaan on kyntäjä itsekin aikanaan pudottanut ensimmäiset lintunsa pystykorvan haukkuun. Isä oli silloin mukana ohjaamassa aloittelevaa metsästäjää.

Nimi Hautavainio on perua siitä, että ennen vanhaan pellon hiekkakankaan syrjään haudattiin hevosia ja lehmiä.

Isä huuteli nytkin pusikosta ohjeita klopille: “Kyntäminen ei oo vauhtilaji” ja “Älä aja etupyöriä ojanpenkkojen päälle, menöö tukkoho.”

Juhannuksen jälkeen sitten kylvetään Peura-Kauris-Diana siemensekoitus.

 

Riistapellolla vieraileva nuori kaurispukki saa nauttia tarjoiluista rauhassa, sillä se on vielä kasvuiässä ja parhaat vuodet edessä. Pitkät ja kapeat sarvet kertovat nuoresta yksilöstä, joka kannattaa toistaiseksi jättää kaatamatta.

Riistapelloilla suojaa ja ruokaa

Riistapeltoja tarvitaan maatalousmaiseman riistakantojen runsauden ja elinvoimaisuuden ylläpidossa. Kattava suoja- ja ruokailupaikkojen riistapeltoverkosto syntyy yhteistyössä viljelijöiden kanssa.  Seuraavassa kerromme miten riistapeltoja perustetaan maatalouden korvausjärjestelmän avulla. Ilman niitäkin voi toki toimia.

Perinteinen riistapelto on tuttu ja turvallinen toimenpide maaseutuohjelmassa. Riistapellot voi perustaa yksivuotisina joko riista- tai maisemakasviseoksilla tai vähintään kahden kasvukauden ajaksi niitty- tai peltolintuseoksilla lintuniityksi. Kasvinsuojeluaineiden käyttö ja muokkaaminen on sallittua kasvuston perustamisen ja päättämisen yhteydessä. Tämä on merkittävä muutos aiempiin tukikausiin ja varmasti lisää viljelijöiden kiinnostusta perustaa riistapeltoja. Peltoja saa lannoittaa, jotta niille syntyy peittävä kasvusto. Lannoituksessa on noudatettava ympäristökorvausjärjestelmän lannoitustaulukoita.

Monimuotoisuuspeltoja ei tarvitse niittää. Jos niitto on kuitenkin tarpeen esimerkiksi vaikean rikkakasvitilanteen tai vesakon vuoksi, on niitto tehtävä elokuun 1. päivän jälkeen. Jos niittää reunoilta keskelle, on keskelle jätettävä niittämätön alue, johon pellossa viihtyvät poikaset pääsevät piiloon pysyäkseen hengissä. Niitto suositellaan tehtäväksi keskeltä reunoille, jolloin eläimillä on aikaa paeta. Niittojätteen saa kerätä ja käyttää hyödyksi.

Riistapellon voi kylvää aina samalle lohkolle, mutta viisivuotiset viljelykiertosuunnitelmat pitävät maat kasvukunnossa ja torjuvat osaltaan tuholaisia.

Kuva: Marko Svensberg

Kylvöt syksyllä tai keväällä

Yksivuotinen riistapeltokasvusto on perustettava uudelleen jokaiselle kasvukaudelle. Riistapellon voi kylvää edellisenä syksynä syyskylvöisillä kasveilla tai perinteisenä riistapeltona viimeistään 30. kesäkuuta.

Syksyllä kylvetty kasvusto säilytetään seuraavan kasvukauden ja sitä seuraavan talven ajan, joten riistapelto on kylvön jälkeen koskematta kaksi talvea ja yhden kesän. Keväällä kylvetty kasvusto säilytetään talven yli seuraavaan kevääseen asti.

Riistapeltojen kasvusto on käytettävä riistan ruokintaan joko pellolla, sen läheisyydessä tai erillisellä ruokintapaikalla. Riistapeltoa ei saa perustaa vilkasliikenteisen tien läheisyyteen. Parasta luonnonhoitoa on se, että kasvustojen annetaan olla pellolla.

Kahden kauden lintuniitty

Vähintään kaksi kasvukautta säilytettävä niittykasvusto, jossa voi olla peltolinnuille sopivia ruoka- ja suojakasveja on kylvettävä 30. kesäkuuta mennessä. Kasvuston saa päättää kylvöä seuraavan vuoden syyskuun 1. päivästä lähtien tai 15. heinäkuuta alkaen, jos lohkolle tulee syyskylvöinen kasvusto. Jos lohkolle ei kylvetä syksyllä uutta kasvustoa, suositellaan se säilytettäväksi talven yli seuraavaan kevääseen. Kasvuston saa halutessaan jättää monivuotiseksi niityksi, jota tarvittaessa niitetään.

Hirvieläimet ja jänikset

Tavoitteena vahva kasvusto, josta riittää syötävää pitkälle talveen. Sijoitus metsän keskellä oleville lohkoille sekä aukean reunoille siten, että eläimiä houkutellaan kauemmas vilkkailta teiltä sekä herkiltä satokasvilohkoilta.

Peltoriista

Tavoitteena monipuoliset kasvustot, jotka tarjoavat läpi talven suojaa ja ravintoa. Luo riistapeltojen tilkkutäkkimäinen verkosto, jossa lohkoja kannattaa sijoittaa erityisesti aukean keskiosiin, missä kanahaukan ja muiden petojen riski on pienempi ja kasvuston suojavaikutus on paras.

Vinkit maatalousympäristön riistanhoitoon

Maatalouden ympäristökorvausohjelma tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia riistanhoitoon. Seuraavassa vinkkejä mitä peltoalueilla voi tehdä riistan vuoksi. Mieti myös haluaako seurasi osallistua Riistan vuoksi -kilpailuun?

Maatalouden ympäristökorvausjärjestelmä tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia riistanhoitoon. Toimeen tartuttaessa palkkiona voi olla vahva riistakanta. Ruokaa ja suojaa tarvitaan. Esimerkiksi peltopyy, fasaani ja rusakko viihtyvät aukeilla, missä viljely on monipuolista. Riistapellot, metsäsaarekkeet, luonnonlaitumet, kosteikot, uomat ja reunavyöhykkeet houkuttelevat myös sorkkaeläimiä ja vesilintuja. Teeriparvikin viihtyy riistapelloilla sekä peltolohkojen kolmimetrisillä monimuotoisuuskaistoilla.

Vain harvalta peltoaukealta löytyy kaikkea. Oman metsästysalueen vahvuudet kannattaa miettiä, ja kohdentaa riistanhoito paikallisiin olosuhteisiin sopivaksi. Viljelysuunnitelmien laadinnassa ja lohkokarttojen äärellä kannattaa miettiä toimia ja tekoja, joilla taataan riistan tulevaisuus.  Osa ympäristötuista vaatii erillisen suunnitelman, kun taas osa niistä ilmoitetaan lohkokohtaisina toimenpiteinä päätukihaussa.

Riistanhoidon palikat

Ympäristökorvausjärjestelmässä toimenpiteitä tehdään kolmella tasolla: sitoumuksina, sopimuksina ja investointeina. Tavanomaiseen viljelyyn ja pellonkäyttöön liittyvät sitoumukset ovat lähinnä jokamiehen riistanhoitoa. Tehdään käytännön peltohommia, kuten riistapeltoja, ja sitoudutaan hoitamaan aiemmin tehtyjä erityistukialoja.

Suunnitelman vaativat investoinnit ja sopimukset sopivat perinnebiotooppeihin, luonnonlaitumiin, kosteikkoihin ja uomakunnostuksiin.

Piirros Tom Björklund

NÄILLÄ TOIMENPITEILLÄ HOIDAT RIISTAA

  1. Riista- ja monimuotoisuuskaistat
  2. Suojavyöhyke
  3. Riistapellot
  4. Kerääjäkasvit
  5. Kosteikkojen ja tulvaniittyjen perustaminen ja hoito
  6. Purojen ja valtaojien luonnonmukainen kunnostaminen ja hoito
  7. Metsäsaarekkeiden, reunavyöhykkeiden sekä perinnebiotooppien hoito raivaamalla tai laiduntamalla

Lisätietoa Riistan vuoksi –kilpailusta www.riistanvuoksi.fi