Riistapeltoja tarvitaan maatalousmaiseman riistakantojen runsauden ja elinvoimaisuuden ylläpidossa. Kattava suoja- ja ruokailupaikkojen riistapeltoverkosto syntyy yhteistyössä viljelijöiden kanssa. Seuraavassa kerromme miten riistapeltoja perustetaan maatalouden korvausjärjestelmän avulla. Ilman niitäkin voi toki toimia.
Perinteinen riistapelto on tuttu ja turvallinen toimenpide maaseutuohjelmassa. Riistapellot voi perustaa yksivuotisina joko riista- tai maisemakasviseoksilla tai vähintään kahden kasvukauden ajaksi niitty- tai peltolintuseoksilla lintuniityksi. Kasvinsuojeluaineiden käyttö ja muokkaaminen on sallittua kasvuston perustamisen ja päättämisen yhteydessä. Tämä on merkittävä muutos aiempiin tukikausiin ja varmasti lisää viljelijöiden kiinnostusta perustaa riistapeltoja. Peltoja saa lannoittaa, jotta niille syntyy peittävä kasvusto. Lannoituksessa on noudatettava ympäristökorvausjärjestelmän lannoitustaulukoita.
Monimuotoisuuspeltoja ei tarvitse niittää. Jos niitto on kuitenkin tarpeen esimerkiksi vaikean rikkakasvitilanteen tai vesakon vuoksi, on niitto tehtävä elokuun 1. päivän jälkeen. Jos niittää reunoilta keskelle, on keskelle jätettävä niittämätön alue, johon pellossa viihtyvät poikaset pääsevät piiloon pysyäkseen hengissä. Niitto suositellaan tehtäväksi keskeltä reunoille, jolloin eläimillä on aikaa paeta. Niittojätteen saa kerätä ja käyttää hyödyksi.
Riistapellon voi kylvää aina samalle lohkolle, mutta viisivuotiset viljelykiertosuunnitelmat pitävät maat kasvukunnossa ja torjuvat osaltaan tuholaisia.
Kylvöt syksyllä tai keväällä
Yksivuotinen riistapeltokasvusto on perustettava uudelleen jokaiselle kasvukaudelle. Riistapellon voi kylvää edellisenä syksynä syyskylvöisillä kasveilla tai perinteisenä riistapeltona viimeistään 30. kesäkuuta.
Syksyllä kylvetty kasvusto säilytetään seuraavan kasvukauden ja sitä seuraavan talven ajan, joten riistapelto on kylvön jälkeen koskematta kaksi talvea ja yhden kesän. Keväällä kylvetty kasvusto säilytetään talven yli seuraavaan kevääseen asti.
Riistapeltojen kasvusto on käytettävä riistan ruokintaan joko pellolla, sen läheisyydessä tai erillisellä ruokintapaikalla. Riistapeltoa ei saa perustaa vilkasliikenteisen tien läheisyyteen. Parasta luonnonhoitoa on se, että kasvustojen annetaan olla pellolla.
Kahden kauden lintuniitty
Vähintään kaksi kasvukautta säilytettävä niittykasvusto, jossa voi olla peltolinnuille sopivia ruoka- ja suojakasveja on kylvettävä 30. kesäkuuta mennessä. Kasvuston saa päättää kylvöä seuraavan vuoden syyskuun 1. päivästä lähtien tai 15. heinäkuuta alkaen, jos lohkolle tulee syyskylvöinen kasvusto. Jos lohkolle ei kylvetä syksyllä uutta kasvustoa, suositellaan se säilytettäväksi talven yli seuraavaan kevääseen. Kasvuston saa halutessaan jättää monivuotiseksi niityksi, jota tarvittaessa niitetään.
Hirvieläimet ja jänikset
Tavoitteena vahva kasvusto, josta riittää syötävää pitkälle talveen. Sijoitus metsän keskellä oleville lohkoille sekä aukean reunoille siten, että eläimiä houkutellaan kauemmas vilkkailta teiltä sekä herkiltä satokasvilohkoilta.
Peltoriista
Tavoitteena monipuoliset kasvustot, jotka tarjoavat läpi talven suojaa ja ravintoa. Luo riistapeltojen tilkkutäkkimäinen verkosto, jossa lohkoja kannattaa sijoittaa erityisesti aukean keskiosiin, missä kanahaukan ja muiden petojen riski on pienempi ja kasvuston suojavaikutus on paras.