Riistapelloilla suojaa ja ruokaa

Riistapeltoja tarvitaan maatalousmaiseman riistakantojen runsauden ja elinvoimaisuuden ylläpidossa. Kattava suoja- ja ruokailupaikkojen riistapeltoverkosto syntyy yhteistyössä viljelijöiden kanssa.  Seuraavassa kerromme miten riistapeltoja perustetaan maatalouden korvausjärjestelmän avulla. Ilman niitäkin voi toki toimia.

Perinteinen riistapelto on tuttu ja turvallinen toimenpide maaseutuohjelmassa. Riistapellot voi perustaa yksivuotisina joko riista- tai maisemakasviseoksilla tai vähintään kahden kasvukauden ajaksi niitty- tai peltolintuseoksilla lintuniityksi. Kasvinsuojeluaineiden käyttö ja muokkaaminen on sallittua kasvuston perustamisen ja päättämisen yhteydessä. Tämä on merkittävä muutos aiempiin tukikausiin ja varmasti lisää viljelijöiden kiinnostusta perustaa riistapeltoja. Peltoja saa lannoittaa, jotta niille syntyy peittävä kasvusto. Lannoituksessa on noudatettava ympäristökorvausjärjestelmän lannoitustaulukoita.

Monimuotoisuuspeltoja ei tarvitse niittää. Jos niitto on kuitenkin tarpeen esimerkiksi vaikean rikkakasvitilanteen tai vesakon vuoksi, on niitto tehtävä elokuun 1. päivän jälkeen. Jos niittää reunoilta keskelle, on keskelle jätettävä niittämätön alue, johon pellossa viihtyvät poikaset pääsevät piiloon pysyäkseen hengissä. Niitto suositellaan tehtäväksi keskeltä reunoille, jolloin eläimillä on aikaa paeta. Niittojätteen saa kerätä ja käyttää hyödyksi.

Riistapellon voi kylvää aina samalle lohkolle, mutta viisivuotiset viljelykiertosuunnitelmat pitävät maat kasvukunnossa ja torjuvat osaltaan tuholaisia.

Kuva: Marko Svensberg

Kylvöt syksyllä tai keväällä

Yksivuotinen riistapeltokasvusto on perustettava uudelleen jokaiselle kasvukaudelle. Riistapellon voi kylvää edellisenä syksynä syyskylvöisillä kasveilla tai perinteisenä riistapeltona viimeistään 30. kesäkuuta.

Syksyllä kylvetty kasvusto säilytetään seuraavan kasvukauden ja sitä seuraavan talven ajan, joten riistapelto on kylvön jälkeen koskematta kaksi talvea ja yhden kesän. Keväällä kylvetty kasvusto säilytetään talven yli seuraavaan kevääseen asti.

Riistapeltojen kasvusto on käytettävä riistan ruokintaan joko pellolla, sen läheisyydessä tai erillisellä ruokintapaikalla. Riistapeltoa ei saa perustaa vilkasliikenteisen tien läheisyyteen. Parasta luonnonhoitoa on se, että kasvustojen annetaan olla pellolla.

Kahden kauden lintuniitty

Vähintään kaksi kasvukautta säilytettävä niittykasvusto, jossa voi olla peltolinnuille sopivia ruoka- ja suojakasveja on kylvettävä 30. kesäkuuta mennessä. Kasvuston saa päättää kylvöä seuraavan vuoden syyskuun 1. päivästä lähtien tai 15. heinäkuuta alkaen, jos lohkolle tulee syyskylvöinen kasvusto. Jos lohkolle ei kylvetä syksyllä uutta kasvustoa, suositellaan se säilytettäväksi talven yli seuraavaan kevääseen. Kasvuston saa halutessaan jättää monivuotiseksi niityksi, jota tarvittaessa niitetään.

Hirvieläimet ja jänikset

Tavoitteena vahva kasvusto, josta riittää syötävää pitkälle talveen. Sijoitus metsän keskellä oleville lohkoille sekä aukean reunoille siten, että eläimiä houkutellaan kauemmas vilkkailta teiltä sekä herkiltä satokasvilohkoilta.

Peltoriista

Tavoitteena monipuoliset kasvustot, jotka tarjoavat läpi talven suojaa ja ravintoa. Luo riistapeltojen tilkkutäkkimäinen verkosto, jossa lohkoja kannattaa sijoittaa erityisesti aukean keskiosiin, missä kanahaukan ja muiden petojen riski on pienempi ja kasvuston suojavaikutus on paras.

Kosteikon kevätpuuhia

Maaliskuulla talven selkä taittui auringon lämmittäessä päivä päivältä enemmän. Riistanhoitajan ajatukset olivat yhä useammin kosteikon elämää kuhisevassa keväässä ja siihen liittyvissä askareissa.

Kun kosteikolla on sapuskaa, viihtyvät linnut ensimmäisissä sulapaikoissa tankkaamassa vaikka vieressä olisi isompia vesiä sulana.

Tilaa kevätvesille

Ennen kevättulvaa on hyvä käydä kosteikolla ja aloittaa hallittu vedenpinnan laskeminen. Kosteikko kannattaa laskea melko tyhjäksi parin viikon aikana, jotta kevättulvalle on tilaa ja riski veden nousuun padon yli pienenee. Hyvät vesilintukosteikot ovat matalia ja talvella suurelta osin pohjia myöten jäässä. Keväinen vedenlasku saa matalikkojen päällä olevat jäät jäämään ’kuiville’, jolloin ne sulavat nopeammin eikä kevättulva niin herkästi nosta jäässä olevaa pohjaa mukanaan ylös. Kevättulvan mentyä ja jäiden sulettua on aika säätää kosteikon vesipintaa kesäasentoon.

Ylimmässä lankussa V-lovi ja alempana reikä. Loven ja reiän tarkoitus on päästää kosteikon vesi laskemaan parikymmentä senttiä kun virtaama on pieni. Silloin tulee tilaa sadekuurojen vedelle ja vesi nousee nopeasti virtaaman kasvaessa.

Pesäpaikat kuntoon

Pilkkikelien aikaan on hyvä hoitaa myös vesilintujen pesäpaikat. Telkänpönttöjen ripustaminen ja huolto on tuttua peruskauraa. Sorsien keinopesät yleistyvät ja vuosittainen huolto on tärkeää toimivuuden kannalta. Uutta heinää sisälle ja lumen painama putki ryhtiin niin hyvä tulee.

 

Puusta rakennettu kestosorsaholkki kestää pitkään ja sisälle on keväällä helppo lisätä pesäheinää vaikka lasten kanssa. Kolmikulmaiseen pesimälavaan on holkit helppo ripustaa roikkumaan ja yhdellä tolpalla ja parilla laudalla saa aina lisätilaa rakennettua. Pesäholkkien päälle ja kolmion kulmiin saa paikat lokkien pesille. Viime kesänä kolmen pesäpaikan kokeilussa oli kaksi sinisorsan, neljä naurulokin ja yksi kalalokin pesä – kahden kerroksen väkeä sulassa sovussa keskellä kosteikkoa hyvässä suojassa munarosvoilta.

Kestopesäkerrostalo kokeilussa

Sorsien keinopesillä voi parantaa oman kosteikon pesimämenestystä kun supit, ketut ja minkit eivät pääse munia rosvoamaan. Varikset ja harakat saattavat kuitenkin oppia etsimään ilmaista sapuskaa keinopesistä. Nauru-, pikku- ja kalalokit ovat kosteikon tehokas ilmapuolustus ja pitävät varislinnut loitolla pesistään.

Entä jos yhdistetään sorsien ja lokkien pesimärakenteet? Maa- ja ilmapuolustus samaan pakettiin kestorakenteella!

Tulevat kesät näyttävät kelpaako kestoholkki sorsille ja pesäpaikat lokeille. Alku on ollut lupaava.

Keväällä vesi kosteikossa on alhaalla ja matalikoilla jää sulaa vauhdilla. Ilmapuolustuksen naurulokkijoukkue on jo paikalla tutkimassa pesinnän asemapaikkoja. Kokeilussa hamppukuidusta rakennettuja holkkeja ja minkkisuojat tolpissa. Kokeilu on karun yksinkertainen

Kuuskulmion kehittelyä

Talvella heräsi idealamppu kuuskulmaisesta holkista, mikä olisi kestävä ja helppo rakentaa. Puutavaraa ja osia kuluisi samankokoista neliskanttista putkea vähemmän. Ladosta löytyi leveää lautaa ja varastosta pöytäsirkkeli. Pöydänlaatikosta ruuvinväännin ja ruuveja. Lauta metrin pätkille ja pöytäsirkkelillä reunoista soirot pois 30 asteen kulmassa. Laudan sivut vastakkain ja parilla kolmella ruuvilla kulma kiinni. Neljä palaa lisää ja viiteen kulmaan ruuvit niin holkki on valmis!  Kuvassa näkyy karvalakkimallin prototyyppi. Jos näitä jatkossa tekee lisää niin pinta liekillä mustaksi päälle pala kattohuopaa sadesuojaksi. Samalla mallilla tekee näppärästi vaikka telkän- ja koskelonpönttöjä. Pohja ja katto paikalleen, reikä kylkeen ja puuhun roikkumaan.

Kokeilussa 8-tuuman laudasta tehty holkki, josta apulainen mahtui konttaamaan läpi.

Kosteikolla on mukava touhuta ympäri vuoden. Seuraavaksi voi seurata, miten poikueita on juhannuksena liikkeellä.

Vinkit maatalousympäristön riistanhoitoon

Maatalouden ympäristökorvausohjelma tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia riistanhoitoon. Seuraavassa vinkkejä mitä peltoalueilla voi tehdä riistan vuoksi. Mieti myös haluaako seurasi osallistua Riistan vuoksi -kilpailuun?

Maatalouden ympäristökorvausjärjestelmä tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia riistanhoitoon. Toimeen tartuttaessa palkkiona voi olla vahva riistakanta. Ruokaa ja suojaa tarvitaan. Esimerkiksi peltopyy, fasaani ja rusakko viihtyvät aukeilla, missä viljely on monipuolista. Riistapellot, metsäsaarekkeet, luonnonlaitumet, kosteikot, uomat ja reunavyöhykkeet houkuttelevat myös sorkkaeläimiä ja vesilintuja. Teeriparvikin viihtyy riistapelloilla sekä peltolohkojen kolmimetrisillä monimuotoisuuskaistoilla.

Vain harvalta peltoaukealta löytyy kaikkea. Oman metsästysalueen vahvuudet kannattaa miettiä, ja kohdentaa riistanhoito paikallisiin olosuhteisiin sopivaksi. Viljelysuunnitelmien laadinnassa ja lohkokarttojen äärellä kannattaa miettiä toimia ja tekoja, joilla taataan riistan tulevaisuus.  Osa ympäristötuista vaatii erillisen suunnitelman, kun taas osa niistä ilmoitetaan lohkokohtaisina toimenpiteinä päätukihaussa.

Riistanhoidon palikat

Ympäristökorvausjärjestelmässä toimenpiteitä tehdään kolmella tasolla: sitoumuksina, sopimuksina ja investointeina. Tavanomaiseen viljelyyn ja pellonkäyttöön liittyvät sitoumukset ovat lähinnä jokamiehen riistanhoitoa. Tehdään käytännön peltohommia, kuten riistapeltoja, ja sitoudutaan hoitamaan aiemmin tehtyjä erityistukialoja.

Suunnitelman vaativat investoinnit ja sopimukset sopivat perinnebiotooppeihin, luonnonlaitumiin, kosteikkoihin ja uomakunnostuksiin.

Piirros Tom Björklund

NÄILLÄ TOIMENPITEILLÄ HOIDAT RIISTAA

  1. Riista- ja monimuotoisuuskaistat
  2. Suojavyöhyke
  3. Riistapellot
  4. Kerääjäkasvit
  5. Kosteikkojen ja tulvaniittyjen perustaminen ja hoito
  6. Purojen ja valtaojien luonnonmukainen kunnostaminen ja hoito
  7. Metsäsaarekkeiden, reunavyöhykkeiden sekä perinnebiotooppien hoito raivaamalla tai laiduntamalla

Lisätietoa Riistan vuoksi –kilpailusta www.riistanvuoksi.fi

Lupa toimia – riistan vuoksi

Nyt on lupa toimia, siis riistan vuoksi.  Ja kilpailu mielessäkin. Käynnissä on kilpailu Suomen parhaasta luonnonhoitajasta.  Hoidatko sinä tai sinun seurasi aktiivisesti riistan elinympäristöjä? Tarjolla olisi mainetta, gloriaa ja arvokkaat palkinnotkin.  Satavuotiaan maamme kunniaksi.

Pistimme täällä Suomen riistakeskuksessa yhdessä Retkitukun kanssa käyntiin Suomi 100 juhlavuoden kunniaksi valtakunnallisen elinympäristöjen hoidon kilpailun. Kilpailun metsästysseuroille ja metsästysoikeuden haltijoille, jotka aktiivisesti hoitavat riistan elinympäristöjä.  Kilpailuun voi osallistua myös yksittäinen metsästäjä omalla riistanhoitoteollaan.

Kilpailussa on seurasarja ja henkilökohtainen sarja. Seurasarjassa tavoitteena on löytää Suomen paras luonnonhoitaja. Haussa on ensisijaisesti riistan elinympäristöjen hyväksi vuonna 2017 tehty työ. Arvostamme toki riistan- ja luonnonhoidon monipuolisuutta ja pitkäjänteisyyttä eri toimenpiteissä. Henkilökohtaiseen sarjaan kannattaa ilmoittautua, sillä pienelläkin teolla voi jo osallistua ja palkinnot arvotaan kaikkien kesken.

Jos kilpailuun mielitte – ryhtykää  toimiin pelloilla, kosteikoilla ja metsissä. Sekä metsästävien maanomistajien että muiden kanssa.  Yhdessä ja yhteistyössä.  Ja toki yksinkin voi toimia.  Kukin mahdollisuuksiensa mukaan. Ja kertokaa luonnonhoitotoimet meille.  Aikaa on ja lupa on toimia – koko loppuvuosi.

Tällä palstalla julkaistaan pitkin vuotta ideoita luonnonhoitoon.

Lisätietoa: www.riistanvuoksi.fi