Maan kääntämistä ja muistoja

Nurmenmäen Hautavainio muokkautuu riistapelloksi.

Mukavia tällaiset konkreettiset hommat, joissa maa kääntyy paperien sijaan.

Saman pellon laidasta pappa ampui sodan jälkeen mettoja ”ohrakokkoosilta” aamuhämärissä. Pellon laitaan on kyntäjä itsekin aikanaan pudottanut ensimmäiset lintunsa pystykorvan haukkuun. Isä oli silloin mukana ohjaamassa aloittelevaa metsästäjää.

Nimi Hautavainio on perua siitä, että ennen vanhaan pellon hiekkakankaan syrjään haudattiin hevosia ja lehmiä.

Isä huuteli nytkin pusikosta ohjeita klopille: ”Kyntäminen ei oo vauhtilaji” ja ”Älä aja etupyöriä ojanpenkkojen päälle, menöö tukkoho.”

Juhannuksen jälkeen sitten kylvetään Peura-Kauris-Diana siemensekoitus.

 

Riistapellolla vieraileva nuori kaurispukki saa nauttia tarjoiluista rauhassa, sillä se on vielä kasvuiässä ja parhaat vuodet edessä. Pitkät ja kapeat sarvet kertovat nuoresta yksilöstä, joka kannattaa toistaiseksi jättää kaatamatta.