Ilvespentueet lasketaan tulevana talvena

Suurpetojen lumijälkilaskenta toteutetaan kuudella Suomen riistakeskuksen alueella tulevana talvena. Lumijälkilaskennan tuloksena saadaan ilvespentueiden määristä entistä tarkempi tieto, jota käytetään yhdessä petoyhdyshenkilöverkoston tuottaman havaintoaineiston kanssa ilveskannan arvioinnissa.

Laskentavuorossa ovat nyt Pohjanmaa, Pohjois-Häme, Pohjois-Karjala, Rannikko-Pohjanmaa, Oulun eteläosa ja Uusimaa. Laskennan kohteena on erityisesti ilves. Myös kaikki susi-, ahma- ja karhuhavainnot kirjataan.

Vastaava laskenta tehtiin talvella 2012 Etelä-Savossa, Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa, Satakunnassa ja Itä-Uudellamaalla sekä talvella 2013 Etelä-Hämeessä, Kaakkois-Suomessa, Kainuussa ja Varsinais-Suomessa. Viime talvena suunniteltuja laskentoja ei voitu huonojen lumiolosuhteiden vuoksi toteuttaa. Laskentaan on saatu rahoitusta maa- ja metsätalousministeriöltä.

Tavoitteena on kehittää yhteistyössä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa laskentamenetelmää, joka tukee nykyistä suurpetohavaintojärjestelmää ja parantaa havaintoihin perustuvien kanta-arvioiden tarkkuutta erityisesti ilveksen tihentymäalueilla. Myös Suomen Metsästäjäliitto on mukana yhteistyössä.

Suurpetokantojen arviointi perustuu erityisesti karhulla ja ilveksellä pääasiassa pentuehavaintoihin. Havaintoaineiston perusteella riistantutkimus tekee arvion erillisten pentueiden lukumäärästä. Arvio perustuu tietoon pentueiden liikkuvuudesta, elinpiireistä ja niiden välisistä etäisyyksistä. Ilves- ja karhukantojen koko saadaan kertomalla pentueiden määrä tutkimukseen perustuvilla lajikohtaisilla kertoimilla.

Erityisesti ilveksen runsastuessa järjestelmän toimivuudessa on havaittu ongelmia. Sen tuottama kannan runsauskehitys ei ole aina tiheän ilvekannan alueilla vastannut kannan kehityksestä muutoin saatua tietoa. Lumijälkilaskennan tuloksena saadaan pentueiden määrästä entistä tarkempi tieto, jota käytetään yhdessä petoyhdyshenkilöverkoston tuottaman havaintoaineiston kanssa ilveskannan arvioinnissa.

Laskenta käynnistetään alueittain, kun lumitilanne kullakin alueella on siihen sopiva. Laskijoita informoidaan laskennan aloittamisesta tekstiviesteillä ja sähköpostilla. Useiden tuhansien vapaaehtoisten organisaatiot ovat valmiina ja odottelevat sopivaa säätä. Todennäköisesti ensimmäiset alueet lasketaan jo joulukuun alkupuolella ja kaikki alueet helmikuun puoliväliin mennessä. Laskennassa kirjataan tuoreet suden, ahman, karhun ja ilveksen jäljet. Kaikki ilveksen pentuehavainnot tarkastetaan ja varmistetaan eri pentueet motittamalla.

Käytännön laskennasta vastaavat laskentapäälliköt, jälkitarkastajat ja laskijat. Organisaation rungon muodostavat petoyhdyshenkilöt ja heidän avustajansa. Kaikki laskentapäälliköt ja jälkitarkastajat on koulutettu tehtäviinsä. Myös laskijoille on järjestetty koulutusta.

Laskennan luotettavuuden varmistamiseksi sidosryhmistä etsitään riippumattomia jälkitarkastajia.  Jälkitarkastajia etsitään mm. Suomen luonnonsuojeluliiton piireistä, ELY-keskuksista, yliopistoista, Metsähallituksesta ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta. Sidosryhmien edustajat ovat tervetulleita seuraamaan laskennan kulkua myös ilman varsinaista roolia laskentaorganisaatiossa.

Lisätietoja:
Olli Kursula, Suomen riistakeskus, p. 0294 312 242, olli.kursula@riista.fi;
Katja Holmala, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, p. 0295 327 206, katja.holmala@rktl.fi