Suomen riistakeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen yhteistiedote.
Valkohäntäpeuran kanta-arvio tarkentuu tulevaisuudessa. Syksystä 2021 alkaen havaintoja kerätään uudella vakioidulla menetelmällä.
Valkohäntäpeurakanta on ollut kasvussa ja tuoreen kanta-arvioin myötä näyttää siltä, ettei edes metsästyskauden 2020–2021 ennätyssaalis sitä leikannut. Riistahallinto on ollut ajan hermolla, sillä samaan aikaan kannan kasvun kanssa Suomen riistakeskus ja Luonnonvarakeskus ovat kehittäneet keinoja kanta-arvion tarkentamiseksi.
Tähän asti metsästäjät ovat pystyneet kirjaamaan havaintoja valkohäntäpeurasta Oma riista -palveluun omaan käyttöönsä. Tulevana syksynä havaintoja kerätään uudella vakioidulla menetelmällä, joka muistuttaa hirvihavaintojen keräämistä.
Hirvihavaintojen kirjaaminen pohjautuu hirvihavaintokorttiin ja ne kerätään kootusti metsästyksenjohtajan kautta. Valkohäntäpeurasta jokainen metsästäjä voi jahdin yhteydessä kirjata omat havaintonsa.
Havaintoja kirjataan Oma riistan -verkkopalvelussa ja mobiilisovelluksella. Havainnon kirjaamisesta on haluttu tehdä mahdollisimman helppoa.
– Älypuhelimella toimivassa mobiilisovelluksessa peurahavainnon kirjaaminen on vain muutaman napautuksen takana, projektipäällikkö Eerojuhani Laine Suomen riistakeskuksesta sanoo.
Kuluvan metsästyskauden aikana havaintojen kirjaamista pilotoitiin seitsemän riistanhoitoyhdistyksen metsästäjien toimesta.
– Suuri kiitos pilottiin osallistuneille metsästäjille. Pilotin aikana toiminnallisuuteen tehtiin parannuksia saadun palautteen pohjalta. Toimiva menetelmää on turvallista laajentaa valtakunnalliseksi syksyllä 2021. Kuinka paljon havaintoja tulevan metsästyskauden aikana saadaankaan, kun pilotissakin päästiin yli 10 000 havaintoon, Laine pohtii.
Kanta-arvion tarkentamisprojekti on monivuotinen ja siinä on tarkasteltu havaintojen kirjaamisen lisäksi Turun yliopiston toimesta DNA:n ja riistakameroiden käytettävyyttä valtakunnallisessa kannanarvioinnissa. Havaintojen kirjaaminen koettiin parhaaksi menetelmäksi, sillä se on tuttu hirvikanta-arviosta ja soveltuu valtakunnallisessa käytössä näin lukuisan eläinkannan arviointiin.
– Valkohäntäpeuran kanta-arviota saadaan alueellisesti tarkemmaksi, kun kannan rakennetieto tarkentuu. Ensisyksyn jälkeen käytettävissä on yhden vuoden tiedot ja mallintaessa on eduksi useamman vuoden aikasarja. Tulevaisuudessa pyritään hirvitalousaluekohtaisiin valkohäntäpeuran kanta-arvioihin, kommentoi erikoistutkija Sami Aikio Luonnonvarakeskuksesta.
Valkohäntäpeuran kannanarvioinnin kehittämishanketta on toteutettu maa- ja metsätalousministeriön erillisrahoituksella.
Lisätietoja:
Kehitysprojektista ja havaintojen kirjaamisesta:
Projektipäällikkö Eerojuhani Laine, Suomen riistakeskus, eerojuhani.laine@riista.fi
Kannanarvioinnista:
Erikoistutkija Sami Aikio, Luonnonvarakeskus, sami.aikio@luke.fi