Suden esiintymisalueen laajentuminen läntiseen Suomeen on lisännyt paikallisten ihmisten huolta, vaikka susien aiheuttamien kotieläinvahinkojen määrä ei ole juuri lisääntynyt. Susien liikkumista koskevien tutkimusten mukaan niiden vierailut ihmisasutuksen lähellä ovat keskenään hyvin erilaisia. Kotieläinvahinkojen torjunnassa tehokkaimmaksi yksittäiseksi keinoksi on todettu petoaidat. Näin kertoivat SusiLIFE-hankkeen asiantuntijat torstaina Seinäjoella järjestetyssä mediatilaisuudessa.
Pääsääntöisesti susi välttää ihmistä. Satunnaisesti pihapiirissä voi vierailla lähistön reviiriin kuuluva tai yksin vaeltava susi. Tiheän asutuksen läheisyydessä sijaitsevan reviirin susi on ihmiseen tottuneempi, mikä voi tehdä sen käytöksestä rohkeampaa ja vierailuista toistuvampia. Satunnaisten vierailujen kohdalla on usein kyse vaeltavan yksilön reitin osumisesta pihapiiriin ilman varsinaista saalistustarkoitusta. On tyypillisempää, että pihavierailun tekee nuori susi, kun taas lauman vahvimmat aikuiset saavat ruoan helpommin luonnosta.
Suden käytöstä ohjaa vahvasti aistimaailma. Ihminen voi tiedostamattaan houkutella susia tutkimaan mahdollista saalistarjontaa kotieläinten hautaamiskäytännöillä tai pienten hirvieläinten ruokintapaikoilla. Koiran haju tai pelkästään pihaan jätetyn koiranruoan tuoksu voi houkutella suden pihapiiriin.
”Suden kokemukset ihmisestä vaikuttavat sen käytökseen, ja pentu oppii käytöksen emolta. Suden käytöksen taustojen ymmärtämisellä voidaan vähentää pelkoa ja vahinkoriskiä,” Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola muistutti Seinäjoella torstaina.
Viimeisen viiden vuoden aikana kotieläimiin kohdistuneita susivahinkoja on sattunut vuosittain noin sata. Pääosa vahingoista on kohdistunut lampaisiin. Alueellisena poikkeuksena oli viime vuonna Pohjanmaa, jossa vahinkoja kohdistui paljon turkiseläintiloihin.
Kotieläintilat voivat torjua susivahinkoja konkreettisilla toimilla, joista tehokkaimmaksi on todettu petoaita. Suomen riistakeskukselta voi hakea maksutonta petoaitaa, joka myönnetään pääsääntöisesti, kun suojattavan karjan arvo ylittää aitaamisen hinnan. Vuosittain aitaa on myönnetty noin 50 kotieläintilalle.
”Oikein rakennettuna ja huollettuna susiaita on tehokas vahinkojen estäjä. Esimerkiksi Lounais-Suomessa aitaaminen on selvästi vähentänyt vahinkomääriä”, suunnittelija Jaakko Alalantela Suomen riistakeskuksesta kertoi.
Susivahinkotapauksissa tulee viipymättä ilmoittaa paikkakunnan maaseutuelinkeinoasiamiehelle. Akuutissa tapauksessa voi ottaa yhteyttä poliisiin tai hätäkeskukseen. Ruokavirasto korvaa kotieläinvahingot täysimääräisenä riistavahinkolain mukaisesti. Keskimäärin suden aiheuttamia kotieläinvahinkoja on poronhoitoalueen eteläpuolella korvattu vuosittain yhteensä 150 000 eurolla.
Lisätietoja:
Ilpo Kojola, tutkimusprofessori, Luke, 029 532 7411, ilpo.kojola@luke.fi
Jaakko Alalantela, suunnittelija, Suomen riistakeskus, 029 431 2278; jaakko.alalantela@riista.fi
SusiLIFE-hanke on Itä-Suomen poliisilaitoksen, Metsähallituksen, Luonnonvarakeskuksen, Suomen riistakeskuksen ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin kuusivuotinen yhteisponnistus. SusiLIFE ennaltaehkäisee susien aiheuttamia vahinkoja, kehittää lajin DNA-seurantaa, parantaa paikallistason vuorovaikutusta sekä tuottaa ja välittää tietoa susista.
Hanketta rahoittavat Euroopan Unionin LIFE-ohjelma (LIFE BOREALWOLF, LIFE18 NAT/FI/000394), maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry.