Ruokinta

Riistanruokinnalla pyritään parantamaan eläinten kuntoisuutta talven varalle ja toisaalta parannetaan niiden tuottokykyä. Lisäksi oikein sijoitetulla ruokintapaikalla voidaan vähentää vahinkoja maa- ja metsätaloudelle sekä liikenteelle. Riistanruokinnalla pystytäänkin jossain määrin manipuloimaan eläinten käyttäytymistä ja liikkeitä.

Ruokinnalla autetaan eläimiä selviämään talven yli. Talviruokinta aloitetaan hyvissä ajoin ennen lumien tuloa ja jatketaan lumien sulamiseen saakka. Monille tulokaslajeille talvinen ruokinta on lähes elinehto, mutta myös useat alkuperäiseen lajistoon kuuluvat riistaeläimet hyötyvät metsästäjien harjoittamasta ruokinnasta. Yleisimmin ruokintaa järjestetään pienille hirvieläimille sekä jäniksille. Myös peltokanalintujen ruokinta on suosittua.

Hyvin järjestetty talviruokinta on mitä parhainta riistanhoitoa ja antaa mahdollisuuden valikoivaan metsästykseen. Riistanruokinnan avulla saa hyvän käsityksen alueen riistaeläinkannoista. Ruokintapisteiden rehunkulutuksen seuraaminen sekä jälkien ja jätösten tarkkailu auttavat riistan määrän ja laadun arvioinnissa. Osa nykyaikaista ja mielenkiintoista riistakantojen seurantaa on riistakameran käyttö ruokintapaikalla.

Jos on oikeus metsästää, on oikeus ruokkia

Riistanhoito on alueen omistajan oikeus. Metsästysoikeuden vuokrauksessa siirtyy myös riistanhoito-oikeus vuokraajalle. Metsästyslain 15. pykälä kuuluukin: Jollei muuta ole sovittu, vuokralaisella on oikeus metsästysvuokra-alueella suorittaa riistanhoidollisia toimenpiteitä. Tällöin hän ei saa aiheuttaa vahinkoa tai haittaa alueen omistajalle tai haltijalle.

 

Päivitetty 19.4.2013