Susireviirialueiden yhteistyöryhmät

Suomen susikannan hoitosuunnitelmassa (2015) esitettiin perustettavaksi susireviirialueille paikallisia, eri sidosryhmistä muodostuvia yhteistyöryhmiä. Reviirityöryhmiä on perustettu 23 ympäri Suomea.

Yhteistyöryhmien tehtävänä on luoda kokonaisnäkemys alueensa susitilanteesta, tiedottaa alueen asukkaita sekä punnita metsästyksen edellytyksiä ja prioriteetteja. Keskeinen osa työryhmien toimintaa on suunnitella ja toteuttaa toimenpiteitä, joilla voidaan ennaltaehkäistä konflikteja.

Tavoitteena on, että työryhmätoiminta voimaannuttaa susireviirillä asuvia, parantaa riistahallinnon, -tutkimuksen ja kansalaisyhteiskunnan suhteita susiasioissa sekä vähentää hallinnollisia ja tiedollisia ristiriitoja. Samalla työryhmät kehittävät reviirikohtaista susikannanhallinnan suunnittelua, päätöksentekoa ja seurantaa paikalliset erityiskysymykset huomioiden.

Työryhmiin kuuluu tyypillisesti edustajia kunnasta, riistanhoitoyhdistyksestä, metsästysseurasta ja luonnonsuojeluyhdistyksestä sekä alueen karjankasvattajista. Tilannekohtaisesti yhteistyöryhmään kuuluu myös esimerkiksi kyläyhdistyksen, poliisin, Metsähallituksen tai rajavartioston edustaja.

Työryhmien toiminta

Reviiriyhteistyöryhmät kokoontuvat säännöllisesti suunnittelemaan paikallisia kannanhoitoa tukevia toimenpiteitä. Toimenpiteitä ovat esimerkiksi tiedottaminen työryhmän toiminnasta, alueen susitilanteesta sekä  suurpetoyhdyshenkilöiden havainnointi-verkostosta, joka todentaa ja kirjaa kansalaisten tekemiä suurpetohavaintoja Tassu-järjestelmään.

Reviirialueen asukkaat voivat ottaa yhteyttä reviirityöryhmän jäseniin, kun heillä on suden kannanhoitoa koskevia kysymyksiä tai ehdotuksia.

Työryhmien toimintaa Suomen riistakeskuksessa avustaa ja koordinoi Reviiriyhteistyön kehittäminen -hankkeen suunnittelija Mari Lyly.

Päivitetty 18.9.2017