Siirry sisältöön

Susireviirialueiden yhteistyöryhmät

Suomen susikannan hoitosuunnitelmassa (2015) esitettiin perustettavaksi susireviirialueille paikallisia, eri sidosryhmistä muodostuvia yhteistyöryhmiä. Reviirityöryhmiä on perustettu 25 ympäri Suomea.

Yhteistyöryhmien tehtävänä on luoda kokonaisnäkemys alueensa susitilanteesta, tiedottaa alueen asukkaita sekä punnita metsästyksen edellytyksiä ja prioriteetteja. Keskeinen osa työryhmien toimintaa on suunnitella ja toteuttaa toimenpiteitä, joilla voidaan ennaltaehkäistä konflikteja.

Tavoitteena on, että työryhmätoiminta voimaannuttaa susireviirillä asuvia, parantaa riistahallinnon, -tutkimuksen ja kansalaisyhteiskunnan suhteita susiasioissa sekä vähentää hallinnollisia ja tiedollisia ristiriitoja. Samalla työryhmät kehittävät reviirikohtaista susikannanhallinnan suunnittelua, päätöksentekoa ja seurantaa paikalliset erityiskysymykset huomioiden.

Työryhmään kuuluu tyypillisesti edustaja kunnasta, riistanhoitoyhdistyksestä, metsästysseurasta ja luonnonsuojeluyhdistyksestä sekä alueen karjankasvattajista. Tilannekohtaisesti yhteistyöryhmään kuuluu myös esimerkiksi kyläyhdistyksen, poliisin, Metsähallituksen tai rajavartioston edustaja.

Työryhmien toiminta

Reviiriyhteistyöryhmät kokoontuvat säännöllisesti suunnittelemaan paikallisia kannanhoitoa tukevia toimenpiteitä. Toimenpiteitä ovat esimerkiksi tiedottaminen työryhmän toiminnasta, alueen susitilanteesta sekä  suurpetoyhdyshenkilöiden havainnointi-verkostosta, joka todentaa ja kirjaa kansalaisten tekemiä suurpetohavaintoja Tassu-järjestelmään. Työryhmien toimintaan voit tutustua tarkemmin lukemalla ryhmien kokousmuistioita vuodelta 2017 ja 2018.

Reviirialueen asukkaat voivat ottaa yhteyttä reviirityöryhmän jäseniin, kun heillä on suden kannanhoitoa koskevia kysymyksiä tai ehdotuksia. Ryhmäkohtaiset yhteystiedot löytyvät täältä.

Työryhmien tueksi on laadittu Toimintaohjeistus reviiriyhteistyöryhmille. Toimintaohjeistuksessa kerrotaan mm. työryhmien tarkoituksesta ja rakentumisesta, kokouskäytännöistä, toimenpiteistä sekä hyödyllisistä materiaaleista. Toimintaohjeistus on nyt käännetty myös ruotsiksi, ja sen saa täältä.

Työryhmien toimintaa Suomen riistakeskuksessa avustaa ja koordinoi Reviiriyhteistyön kehittäminen -hankkeen suunnittelija Antti Rinne.