Siirry sisältöön

Pienpetohaaska

Pienpedoille kuten ketuille ja supikoirille tarkoitettu haaska perustetaan kaivamalla maahan kuoppa, joka täytetään roskakaloilla, teurasjätteillä tai muulla pienpedoille kelpaavalla syötävällä. Suolistus- ja teurasjätteet kannattaa viedä haaskapaikalle mahdollisimman tuoreina.

Luonnonvaraiset eläimet, joiden epäillään sairastaneen ihmisiin tai eläimiin tarttuvaa tautia kuten kapia, eivät ole sopivaa syöttiainesta. Trikiinitartuntariskin takia esimerkiksi pienpetoja ei tule käyttää syöttinä lainkaan. Myöskään kalat ja niiden perkuujäte, jossa havaitaan loisia, ei ole suositeltavaa materiaalia syöttitarkoitukseen.

Kettu- ja supikoirapoikueiden elinpiiri laajenee alkusyksyisin poikasten opetellessa ravinnonhankinnan ja itsenäisen elämän alkeita. Metsästäjä voi jo silloin totuttaa pienpetoja löytämään ravintoa tietyiltä paikoilta levittämällä tulevien kyttäyspaikkojen lähelle vaikkapa jänis- ja lintujahdeista sekä kalareissulta saatuja perkuujätteitä.

Alkusyksyn lämpimien säiden johdosta haaska-aineet häviävät nopeasti. Tällöin kannattaakin tehdä pieniä puuhastelukenttiä pienpedoille kaivamalla osa syöttitarpeista maahan. Mataliin kuoppiin sijoitetut syötit kiinnostavat pienpetoja, ja kaivaessaan syöttiä matalan maakerroksen läpi huomio kiinnittyy tähän touhuun.

Ilman viiletessä hirvi- ja peurakauden myötä teurasjätteiden saatavuus ja säilyvyys paranee. Haaskapaikkaa täydennetään lisäämällä syöttiä mieluiten aina hieman eri paikkaan. Ennen pakkaskautta kaivetaan isompi kuoppa, joka täytetään teurasperkeillä tai järvikalalla. Syötin pinnasta asennetaan noin metrin mittainen tulpalla varustettu hajuputki maanpinnalle ja kuoppa peitetään puolen metrin maakerroksella. Syötti saa jäädä muhimaan myöhempää tarkoitusperää varten.

Talvikaudellakin haaskapaikkaa täydennetään edelleen hirvieläinten suolistus- ja teurasjätteillä niin, että syötävää riittää kevätkaudelle saakka. Alkutalvi on usein haaskapyytäjän tuloksekkainta aikaa saalismäärien suhteen, mutta helmikuulta eteenpäin poistetaan alueen lisääntyvää pienpetokantaa. Jos kyttäysintoa riittää ja kyttäyskoppikin on oikeaoppisesti rakennettu, pitäisi saaliiden olla vähintään kohtuullisia.

Tuoksut ilmoille

Talven pakkasten tultua haaskan jäätyminen vähentää tuoksujen leviämistä maastoon ja heikentää haaskan houkuttelevuutta. Tällöin on tullut oikea hetki päästää syvemmällä maassa muhineet tuoksut ilmoille aukaisemalla tulppa, jolloin syötin sulotuoksut leviävät maanalta pienpetojen sieraimiin. Syötävää on kuitenkin haaskalta aina löydyttävä, vähintäänkin murusina hangelta, mihin voi heitellä vaikka jäätyneitä kalanpaloja.

Talviaikaankin haaskaa syötittäessä ei syöttiä pidä kipata entisten päälle, sillä eläin vierastaa uutta haaskaravintoa jonkin aikaa. Täydennys viedään noin 10 metrin etäisyydelle vanhasta haaskasta, jolloin peto tottuu uusiin tarjoiluihin ruokaillessaan vanhalla haaskalla.

Ei paperisotaa

Lue lisää sivutuotteiden haaskakäytöstä (Ruokavirasto)

Vaikka luonnonvaraisia materiaaleja käyttämällä välttää paperisodan, tulee haaskan perustamiseksi kysyä kuitenkin aina lupa maanomistajalta.

Haaskanpidon eettiset ohjeet