Siirry sisältöön

Riistalinnut, rauhoittamattomat linnut

Poikkeusluvan hakemuslomake 41 b § vahinkoperusteinen
Poikkeusluvan hakemuslomake 41 b § vahinkoperusteinen
Poikkeusluvan hakemuslomake 41 b § vahinkoperusteinen

Poikkeusluvan hakemuslomake 41 b § 2 mom.
Poikkeusluvan hakemuslomake 41 b § 2 mom.
Poikkeusluvan hakemuslomake 41 b § 2 mom.

Ilmoitusmenettely (hakemuslomake 41 b § 3 mom. )

Poikkeuslupa

(Ilmoitusmenettely – katso alta)

Poikkeusluvat muun muassa variksen ja räkättirastaan rauhoituksesta poikkeamiseksi keväälle ja kesälle tulee hakea hyvissä ajoin. Hakemukset käsitellään lähtökohtaisesti siinä järjestyksessä, kun ne ovat Suomen riistakeskukseen saapuneet. Olemalla ajoissa liikkeellä pääset todennäköisimmin vahinkojen torjuntaan heti haetun lupa-ajan alusta.

Suurin osa rauhoittamattomien lintujen poikkeuslupapäätöksistä tehdään vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana. Tällöin hakemusten käsittely voi ruuhkautua. Ennen myönteisen poikkeuslupapäätöksen täytäntöönpanoa on myös odotettava valitusaika, joka on 37 vuorokautta. Ennakoitavissa olevissa vahinkotilanteissa hakemukset onkin syytä jättää mahdollisimman aikaisin, mielellään 2–2,5 kuukautta ennen haetun poikkeuslupa-ajan alkua.

Hakijana tulee ensisijaisesti olla vahingonkärsijän. Hän voi poikkeusluvan saatuaan sopia sen käytöstä valitsemiensa henkilöiden kanssa.

Yhteishakemuksessa tulee olla jokaisen osakkaan (vahingonkärsijän) yhteystiedot, selvitys vahingosta ja pyydettävien lintujen määrät selkeästi esitettyinä. Lisäksi yhteisluvan osakkailta tulee olla hakijana toimivalle henkilölle valtuutus poikkeusluvan hakemiseen. Rekisteröidyn yhdistyksen, esimerkiksi metsästysseuran, hakemuksen allekirjoittaa siihen oikeutettu henkilö.

Alue rajataan hakemuksen mukaan liitettävään karttaan. Marjanviljelykohteissa poikkeuslupaa voidaan hakea viljelykselle ja sen välittömään läheisyyteen.

Hakijan tulee antaa mahdollisimman tarkat tiedot estettävän vahingon suuruudesta ja luonteesta sekä vahinkojen estämiseksi tehdyistä toimenpiteistä. Lisäksi hakijan tulee selvittää syyt, miksi vahinkoa ei voida estää muutoin kuin lintuja ampumalla.

Edellytykset ja ehdot

Jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole eikä päätös haittaa lajin suotuisan suojelutason säilyttämistä, 41 §:ssä tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää 5 §:ssä tarkoitettujen riistalintujen ja rauhoittamattomien lintujen pyydystämiseen tai tappamiseen:

1) kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden turvaamiseksi;

2) lentoturvallisuuden takaamiseksi;

3) viljelmille, kotieläimille, metsille, kalavesille ja vesistöille koituvan vakavan vahingon estämiseksi;

4) kasviston ja eläimistön suojelemiseksi; tai

5) tutkimus- ja koulutustarkoituksessa, kannan lisäämis- ja uudelleenistutustarkoituksessa sekä tehdäkseen mahdolliseksi näitä varten tapahtuvan kasvatuksen. (Metsästyslaki 41 b §)

Tällainen niin sanottu vahinkoperusteinen poikkeuslupa voidaan myöntää seuraavien riistalintulajien osalta: kanadanhanhi, merihanhi, metsähanhi, heinäsorsa, tavi, haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, haahka, alli, telkkä, tukkakoskelo, isokoskelo, riekko, kiiruna, pyy, teeri, metso, peltopyy, fasaani, nokikana, lehtokurppa ja sepelkyyhky.

Lisäksi poikkeuslupa voidaan myöntää seuraavien rauhoittamattomien lintulajien osalta: korppi (poronhoitoalueella), varis, harakka, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas.

Poikkeuslupa voidaan myöntää myös tiukasti valvotuissa oloissa ja valikoivasti tiettyjen muiden kuin rauhoittamattomien lintujen pienien määrien tappamiseksi, pyydystämiseksi, hallussa pitämiseksi tai muutoin asiallisen hyötykäytön mahdollistamiseksi. (Metsästyslaki 41 b § 2 momentti)

Tällainen poikkeuslupa voidaan myöntää seuraavien lintulajien osalta:

kanadanhanhi, merihanhi, metsähanhi, heinäsorsa, tavi, haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, haahka, alli, telkkä, tukkakoskelo, isokoskelo, riekko, kiiruna, pyy, teeri, metso, peltopyy, fasaani, nokikana, lehtokurppa ja sepelkyyhky.

Poikkeaminen kiellettyjen välineiden käyttämiseksi

Tällä hakemuslomakkeella haetaan myös lupaa poiketa muutoin kiellettyjen välineiden tai menetelmien käyttämiseen, mikäli se on vahinkojen estämisen kannalta tarpeellista.

Rauhoittamattomien lintujen pesimäaikaiset rauhoitusajat

  • varis, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 1.5.—31.7., Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueella 1.4.—31.7. ja muualla maassa 10.3.—31.7.
  • harakka Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 10.4.—31.7. ja muualla maassa 1.4.—31.7.
  • korppi poronhoitoalueella 10.4.—31.7. (muualla maassa rauhoitettu koko vuoden)
  • harmaalokkikoloniat koko vuoden

Lupamaksut

Lupapäätösten hinnat

 

Ilmoitusmenettely

Hakemuslomakkeella voi hakea ilmoitusmenettelyyn, joka koskee metsästyslain 5 §:ssä tarkoitettujen rauhoittamattomien lintujen (korppi (poronhoitoalueella), varis, harakka, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas) pyydystämistä tai tappamista. Ilmoitusmenettelyyn voidaan hyväksyä toistaiseksi voimassa olevaksi ajaksi.

Ilmoitusmenettely voi tulla kyseeseen metsästyslain 41 b §:n 3 momentin mukaisesti metsästyslain 41 b §:n 1 momentin 1–3 kohdassa mainituissa tilanteissa:

  • kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden turvaamiseksi,
  • lentoturvallisuuden takaamiseksi ja
  • viljelmille, kotieläimille, metsille, kalavesille ja vesistöille koituvan vakavan vahingon estämiseksi.

Ilmoitusmenettelyyn hyväksymisestä tehdään Suomen riistakeskuksessa valituskelpoinen päätös. Ilmoitusmenettelyyn hyväksymistä koskevassa harkinnassa on selvitettävä, täyttyvätkö ilmoitusmenettelyyn osallistumisen edellytykset.

Suomen riistakeskuksen on selvitettävä:

  1. Onko kyseessä metsästyslain 41 b §:n 3 momentissa tarkoitettu kohde:
    1. ilmailulain (864/2014) 75 §:n 1 kohdassa tarkoitetuttu lentoasema,
    2. elintarvikelain (23/2006) mukaisesti hyväksytty elintarvikehuoneisto,
    3. jätteidenkäsittelylaitos,
    4. yli 1 hehtaarin suuruinen marja- ja vihannesviljelmä,
    5. turkistarha,
    6. kalanviljelylaitos tai
    7. tuotantoeläinsuoja.
  2. Onko turvattavan toiminnan luonteen ja laajuuden johdosta tarve poikkeamiselle säännöllistä
  3. Täyttyykö jokin metsästyslain 41 b §:n 1 momentin 1 –3 kohdan edellytyksistä poikkeamiselle

Suomen riistakeskuksen on metsästyslaissa säädetystä ilmoitusmenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen (930/2017) mukaisesti ilmoitusmenettelyn edellytyksiä arvioidessaan selvitettävä:

  1. ilmoitusmenettelyn kohteena olevan lintulajin kannan tila suojattavalla alueella, siinä maakunnassa, jossa suojattava alue sijaitsee, ja koko valtakunnan alueella,
  2. ilmoitusmenettelyn kohteena olevan lintulajin käyttäytyminen alueella, jolla ilmoitusmenettelyä on tarkoitus käyttää,
  3. tarvittaessa viranomaisten, julkisia hallintotehtäviä hoitavien organisaatioiden ja tutkimuslaitosten tiedot, jotka liittyvät ilmoitusmenettelyn hakuperusteeseen,
  4. karkotus- ja suojauskeinot tai muut vastaavat toimenpiteet, jotka voitaisiin toteuttaa ilmoitusmenettelyn sijasta ja
  5. suojattavan kohteen vaikutusalueella sijaitsevat luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY nojalla Natura 2000 -verkostoon liitetyt alueet sekä niiden suojeltavat luontoarvot.

Suomen riistakeskuksen on sisällytettävä asetuksen 2 §:n 1 momentissa tarkoitetun selvityksen keskeiset tulokset ilmoitusmenettelystä tehtävään päätökseen. Suomen riistakeskus voi hyväksymispäätöksessä määrätä vaikutuksellisten karkotus- ja suojauskeinojen käytön jatkamisesta. Suomen riistakeskus voi ilmoitusmenettelyn voimassaoloaikana muuttaa hyväksymispäätöksessä määräämäänsä saaliin vuotuista enimmäismäärää lintukannoista, lintujen käyttäytymisestä tai karkotus- ja suojauskeinoista saadun uuden selvityksen perusteella.

Hyväksymispäätöksessä Suomen riistakeskus vahvistaa ne lintulajit, joita ilmoitusmenettely koskee sekä asettaa vuosittain metsästettävät enimmäismäärät lajeittain. Ilmoitusmenettelyyn hyväksytyn toimijan on vuosittain tehtävä saalisilmoitus Suomen riistakeskukselle. Suojattavan toiminnan loppumisesta tai merkittävästä muuttumisesta on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle, joka tekee arvion ilmoitusmenettelyn jatkumisesta.