Siirry sisältöön

Luke: Suomen villisikakanta pienentynyt

Luonnonvarakeskuksen tiedote, 15.2.2023

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottaman kanta-arvion mukaan villisikakanta on pienentynyt kahden vuoden takaisesta huipustaan. Kannan keskimääräinen koko oli runsaat 2 500 villisikaa tammikuussa 2023.

Suomessa oli tammikuun 2023 alussa keskimäärin 2 556 villisikaa (mediaani). Kanta-arvion 90 prosentin todennäköisyysväli on 1630–4002 yksilöä. Alueellisesti eniten villisikoja tavataan edellisvuosien tapaan Kaakkois-Suomessa ja itäisellä Uudenmaalla.

Viivadiagrammi villisikakannasta 2016-2022. Alaraja kulkee noin 2000 villisiassa, jäävän kanta noin 3000 ja yläraja noin 4000.
Suomen villisikakannan kokoarvio (jäävä kanta) kunkin vuoden lopussa. Vuotuiset lukemat ovat luettavissa infogrammissa.

 

Metsästys ja ankara talvi käänsi kannan kasvun laskuun

– Tämän vuoden kanta-arvio osoittaa sen, että viime vuonna jo havaittavissa ollut villisikakannan kasvun kääntyminen laskuun näyttää todennäköiseltä. Vuosi 2020 oli kannankasvun huippuvuosi, jolloin kannan keskimääräinen koko oli 3 090 yksilöä. Nyt kannan keskimääräinen koko on yli 500 yksilöä pienempi.  Kannan pienemiseen on vaikuttanut tehokkaan metsästyksen ohella todennäköisesti myös viime talven ankaruus, toteaa erikoistutkija Mervi Kunnasranta Lukesta.

Keskeisimpiä tietolähteitä runsauden ja levinneisyyden arvioinnissa ovat metsästäjien hirvenmetsästyksen yhteydessä tuottama arvio alueensa villisikojen runsaudesta, tieto saalismääristä sekä kirjallisuuteen perustuva tieto villisian lisääntyvyydestä ja kuolleisuudesta. Tietoa villisikakannan koosta ja levinneisyydestä tarvitaan erityisesti kannanhoitoon ja eläintautiriskien arviointiin, joista afrikkalainen sikarutto (ASF) on merkittävin.