Siirry sisältöön

Luke: Hirvikannassa ei suuria muutoksia

Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan hirvikannan koko syksyn 2019 jahdin jälkeen oli noin 87200 hirveä. Kanta-arvion 95 prosentin luottamusväli on 74800–100600 yksilöä. Edelliseen vuoteen verrattuna kanta pieneni 8,5 prosenttia.

Suurimmat hirvitiheydet (≥ 4 hirveä/1000 ha) olivat eteläisellä ja lounaisella rannikolla sekä Pohjanlahden rannikolla Vaasan eteläpuolella. Pienimmät hirvitiheydet (≤ 3 hirveä/1000 ha) olivat Lapissa. Lapin eteläpuolella hirvitiheydet vaihtelivat pääosin välillä 2,5–3,5 hirveä/1000ha.

Vasatuotto nousi monilla alueilla Pohjois-Suomessa, mutta laski monilla alueilla Etelä-Suomessa. Alueet, joilla aikuiskannan sukupuolten lukusuhde oli korkeintaan 1,5 lehmää sonnia kohden, olivat pääosin Lounais- ja Etelä-Suomessa, itäisimmässä Suomessa ja Lapissa.

Suomen hirvikannan koko ja rakenne arvioitiin hirvitalousalueittain käyttäen Oma riista -palvelussa ja hirvitietokorteilla syksyn 2019 hirvijahdin aikana ilmoitettua tietoa. Hirviseurueet kirjasivat päivittäiset havaintonsa ja kaatonsa jahdin aikana ja arvioivat metsästyksen jälkeen alueelleen jääneen hirvikannan koon. Lakisääteisen saalisilmoituksen teki 5507 seuruetta. Hirvihavaintoja kirjasi 5335 seuruetta eli 97 prosenttia seurueista.

Kannanarvio on tehty Luonnonvarakeskuksen kannanarviomallilla. Hirvikannan koko arvioidaan bayesilaiseen tilastotieteeseen perustuvan populaatiomallin avulla, joka ottaa huomioon vuotuisen saaliin ja vasatuoton sekä hirvikolareista ja suupedoista johtuvan poistuman. Mallin avulla lasketaan populaation koolle ja rakenteelle jakaumat siten, että mallin yhteensopivuus päivittäisten havaintojen, metsästäjien ilmoittaman jäävän kannan arvion ja mahdollisten maa- ja lentolaskentatulosten sekä viime vuosien hirvikolarimäärien kanssa on mahdollisimman hyvä.

 

Lisätietoa:

Jyrki Pusenius, erikoistutkija

puh. +358295327407
jyrki.pusenius@luke.fi