Siirry sisältöön

Kansalaisilla on tärkeä rooli suurpetojen seurannassa – ilmoita suurpetohavainto petoyhdyshenkilölle

Petoyhdyshenkilöiden varmentamat havainnot suurpedoista muodostavat kanta-arvioiden perustan. Ilmoittamalla havaintosi petoyhdyshenkilölle autat tarkentamaan kannanarviointia.

Petoyhdyshenkilöt ovat vapaaehtoisia, koulutettuja asiantuntijoita, jotka tarkastavat ja kirjaavat suurpetohavaintoja. Kansalaisten toivotaan ilmoittavan susi-, karhu-, ilves- ja ahmahavainnoista alueen petoyhdyshenkilöille.

Suurpetohavainto voi olla näköhavainto eläimestä tai havainto jäljistä, jätöksistä, haaskoista tai kynnenjäljistä. Ilmoita havaintosi yksityiskohdat ja tarkka sijainti paikalliselle petoyhdyshenkilölle heti tapahtuman jälkeen. Ilmoittamalla havaintosi tuet riistantutkimusta ja autat viranomaisia saamaan tarkemman käsityksen alueen suurpetotilanteesta.

– Suurpetohavainnoissa on paljon lajikohtaista vaihtelua ympäri Lappia. Ahmahavaintoja on tehty vuonna 2023 kaikista suurpedoista eniten (yhteensä 320 kappaletta). Ahmahavainnot painottuvat Ylä-Lappiin, ilveshavainnot Meri-Lappiin ja susihavainnot puolestaan Itä-Lappiin. Karhuja havaittiin tasaisesti koko Lapista, riistasuunnittelija Eerojuhani Laine Suomen riistakeskuksesta sanoo.

 

Havaintotietoja käytetään moneen

Viranomaiset ja riistahallinto, kuten poliisi ja Suomen riistakeskus, käyttävät havaintoja päätöksenteon tukena. Lisäksi havaintoja hyödynnetään suurpetovahinkojen ennaltaehkäisyssä, kuten petoaitojen ja muun suojausmateriaalin kohdentamisessa. Havaintotietoja voidaan käyttää myös käsiteltäessä vahinkoperustaisia poikkeuslupia.

Havaintoja kirjataan vuosittain koko maassa kymmeniätuhansia, joten kyseessä on todella mittava vapaaehtoistyön voimannäyte.

– Lapin alueella vuonna 2023 havaintoja kirjasi noin 80 petoyhdyshenkilöä. Petoyhdyshenkilöitä kyllä on enemmän, mutta kaikille ei tule ilmoituksia havaituista pedoista ja juuri kansalaisilta saatuihin havaintoihin monen petoyhdyshenkilön kirjaukset perustuvat, Laine kertoo.

Kaikki petoyhdyshenkilön tarkastamat suurpetohavainnot kirjataan Luonnonvarakeskuksen Tassu-järjestelmään. Havainnosta kirjataan muun muassa eläinten laji ja lukumäärä, havaintoaika ja -paikka. Asutuksen läheisyydessä liikkuneista suurpedoista kirjataan lisäksi etäisyys lähimpään asuttuun rakennukseen.

Kaikki kirjatut havainnot löytyvät karkeistettuna luonnonvaratieto.luke.fi-karttapalvelussa.

 

Jos kohtaat suurpedon

Jos kohtaat suurpedon hoidetussa pihapiirissä tai laitumella, on syytä pyrkiä karkottamaan se kovaa ääntä pitämällä ja tekemällä eläimelle selväksi, että paikalla on ihminen. Tällainen kohtaaminen tulee ehdottomasti ilmoittaa petoyhdyshenkilölle. Jos suurpeto liikkuu hoidetussa pihapiirissä toistuvasti, käyttäytyy uhkaavasti tai ei poistu pihasta välittömästi ihmisen havaittuaan, soita hätäkeskukseen.

Jos suurpeto aiheuttaa vaaraa tai vahinkoa, tai ajat kolarin suurpedon kanssa, ota yhteyttä hätäkeskuksen (112) kautta poliisiin.

 

Löydät alueesi petoyhdyshenkilön yhteystiedot riista.fi -sivuilta

Video petoyhdyshenkilön tehtävästä (Riistainfo.fi)

Petoyhdyshenkilöiden koulutusmateriaali (Riistainfo.fi)