Ilveksen kannanhoidollinen metsästys päättyi helmikuun lopussa ja saaliiksi saatiin 180 ilvestä. Edellistalven saalis oli 388 ilvestä. Syynä saalismäärän merkittävään laskuun oli maa- ja metsätalousministeriön asettaman saaliskiintiön puolittuminen ilveskannan pienentymisen seurauksena.
Suomen riistakeskus myönsi poikkeuslupia yhteensä 205 ilveksen metsästämiseen poronhoitoalueen ulkopuolelle. Lisäksi poronhoitoalueelle myönnettiin poikkeuslupa yhden ilveksen kaatamiseen, mutta lupaa ei käytetty. Poronhoitoalueen ulkopuolella poikkeuslupien käyttöaste oli 87 prosenttia, mikä on hieman alhaisempi kuin edellisvuosina. Itäisessä Suomessa poikkeusluvista käytettiin lähes kaikki, läntisessä Suomessa lupien käyttöaste oli paikoin selvästi tätä alhaisempi.
Koko maassa esiintyvä ilves on runsaslukuisin suurpetomme. Luonnonvarakeskuksen viimeisimmän kanta-arvion mukaan Suomessa arvioitiin olevan ennen nyt päättynyttä metsästyskautta 1 865–1 990 vuotta vanhempaa ilvestä.
Luonnonvarakeskus antaa uuden arvion Suomen ilveskannasta keväällä. Kanta-arvion perustana ovat petoyhdyshenkilöiden Tassu-järjestelmään kirjaamat suurpetohavainnot, erityisesti pentuehavainnot. Kaikki suurpetohavainnot voi ilmoittaa suurpetoyhdyshenkilöille, joiden yhteystiedot ovat haettavissa riista.fi-sivun yhteystietohausta.
Ilvesten kannanhoidollisen metsästyksen saalis alueittain
Lisätietoja: Alueiden riistapäälliköt, ks. yhteystiedot