Hirvisaalis hieman edellisvuotta pienempi

Hirvikantaa on pienennetty viime vuosina suunnitelmallisesti, mikä näkyy myös saalismäärän pienentymisenä. Syksyn 2013 hirvijahdeissa saalis väheni etenkin Pohjois-Suomessa. Muualla maassa saalis oli pääosin edellisen vuoden tasolla.

Syyskuun viimeisestä lauantaista vuoden loppuun kestäneelle hirvenmetsästyskaudelle Suomen riistakeskuksen aluetoimistot myönsivät kaikkiaan noin 33 000 pyyntilupaa eli noin 10 prosenttia edellisvuotista vähemmän. Myönnetyistä pyyntiluvista käytettiin noin 86 prosenttia. Saaliista aikuisia hirviä oli 51 prosenttia ja vasoja 49 prosenttia. Yhdellä pyyntiluvalla saa pääsääntöisesti ampua yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Aikuisista hirvistä saaliissa naaraita oli hieman alle puolet. Hirvenmetsästykseen osallistuu Suomessa vuosittain noin satatuhatta metsästäjää.

Viime vuosina hirvikantaa on vähennetty suunnitelmallisesti. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tekemien arvioiden mukaan viime talvena koko maassa oli noin 70 000 hirveä, kun vuosituhannen vaihteessa talvikanta oli suurimmillaan 143 000 hirveä. Kannan pienentyminen on näkynyt muun muassa hirvikolarien määrän vähenemisenä.

Hirvitiheys vaihtelee alueittain. Viime talvena hirvitiheys oli Pohjois-Suomessa noin 1,7 hirveä tuhannella hehtaarilla ja Etelä-Suomessa noin 2,8 hirveä tuhannella hehtaarilla. Syksyn saalismäärän perusteella riistantutkimuksen alustava arvio on, että sekä Pohjois- että Etelä-Suomen hirvikannat kasvavat hieman. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos antaa myöhemmin keväällä tämän hetkisestä hirvikannasta tarkemman arvion, joka perustuu suurelta osin hirvenmetsästyksen aikana kerättyihin hirvihavaintotietoihin.

Hirvisaalis pienentyi edellisen vuoteen nähden selvimmin Oulussa, Kainuussa ja Lapissa sekä Etelä-Hämeessä. Sen sijaan hirvisaalis kasvoi edelliseen vuoteen nähden eniten Kaakkois-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Pohjanmaalla. Muualla maassa hirvisaalis oli lähes viime vuoden tasolla. Lukumääräisesti eniten hirviä metsästettiin edelleen Lapin ja Oulun alueilla.

Alueelliset hirvitavoitteet asetetaan keväällä

Suomen riistakeskuksen yhteydessä toimivat alueelliset riistaneuvostot kuulevat kevättalven aikana alueillaan hirveen liittyviä sidosryhmiä niiden näkemyksistä hirvikannan hoitoon liittyen. Kuulemisen perusteella alueelliset riistaneuvostot päättävät alueellisista hirvikantatavoitteista, jotka ohjaavat hirvenmetsästyksen suunnittelua ja pyyntilupien myöntämistä. Tavoitteiden toteutumista seurataan yhteistyössä sidosryhmien kanssa vuosittain ja tarvittaessa tavoitteita tarkistetaan.

Hirvisaalis 2013 alueittain

Alueelliset lisätiedot Suomen riistakeskuksen aluetoimistoista, ks. yhteystiedot

Kaakkois-Suomen tiedote
Satakunnan tiedote
Uudenmaan tiedote

Lisätietoja