Harmaahylkeelle metsästyskiintiö

Harmaahylkeen eli hallin pyyntiin ei enää tarvita pyyntilupaa. Kuluvana metsästysvuonna on 1 050 hallin kiintiö. Suomen riistakeskus seuraa hallikiintiön täyttymistä saalisilmoitusten perusteella. Näin vähennetään ongelmayksilöiden haittoja elinkeinoille ja turvataan kannan elinvoimaisuus. Halli on toinen Suomessa kiintiön perusteella metsästettävä laji.

Harmaahylkeen eli hallin metsästykseen Itämerellä ei enää edellytetä pyyntilupaa, vaan sitä voidaan metsästysaikana saalistaa maa- ja metsätalousministeriön asettaman alueellisen kiintiön rajoissa.

Hallia metsästetään huhtikuun 16. päivästä joulukuun loppuun asti. Muutos pyyntiluvista kiintiöön astuu voimaan elokuun alussa metsästysvuoden vaihtuessa. Ensimmäisenä vuonna kiintiön suuruus Suomen merialueilla on yhteensä 1 050 hallia.

Hallin esiintymisalue on jaettu kolmeen kannanhoidolliseen alueeseen, joilla on omat kiintiönsä. Alueelliset kiintiöt määritellään siten, että hallikantaa ei vaaranneta vaan laji säilyy suotuisasti suojeltuna.

Perämeren‒Merenkurkun kannanhoitoalueeseen kuuluvat Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakuntiin kuuluvat merialueet ja sen kiintiö on 683 hallia. Lounais-Suomen kannanhoitoalue käsittää Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntiin kuuluvat merialueet ja sen kiintiö on 273 hallia. Suomenlahden kannanhoitoalueen muodostavat Uudenmaan ja Kymenlaakson maakuntaan kuuluvat merialueet ja sen kiintiö on 94 hallia.

Laskennoissa nähtyjen hallien määrä on kasvanut 2000-luvun alun noin 10 000:sta nykyiseen lähes 30 000:een. Pyyntiluvanvaraisen metsästyksen aikaan suurimmat sallitut saalismäärät eivät yhtenäkään vuonna toteutuneet hallinmetsästyksen vaativuuden ja rajoitusten vuoksi.

Kiintiöihin siirtymisellä vähennetään hallien aiheuttamia menetyksiä ammattikalastukselle ja vesiviljelylle. Kun vahinkoja aiheuttavia halliyksilöitä havaitaan pyydysten ja kasvatuskassien lähistöllä, voidaan niitä alkaa poistaa välittömästi.

Pyydyksissä ruokailevat hallit ovat useimmiten huonokuntoisia uroksia ja pienikokoisia saman vuoden poikasia. Kun kalastajat ja metsästäjät tekevät yhteistyötä, metsästys kohdistuu vahinkoa aiheuttaviin yksilöihin, jolloin haitat elinkeinoille vähenevät ja hallikannan kestävä hoito on turvattu.

Saaliista ilmoitettava Suomen riistakeskukselle, joka valvoo kiintiöitä

Jos saaliskiintiö täyttyy ennen metsästyskauden päättymistä, määrää Suomen riistakeskus lopettamaan hallinmetsästyksen kyseisellä kannanhoitoalueella. Kiintiön täyttymisestä ja pyynnin lopettamisesta ilmoitetaan esimerkiksi alueellisin tiedottein ja Suomen riistakeskuksen verkkosivuilla.

Kiintiön täyttymistä seurataan saalisilmoitusten perusteella. Saaliiksi saadusta hallista on viimeistään kolmantena arkipäivänä ilmoitettava Suomen riistakeskukselle. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti on sakotettava metsästysrikkomus.

Ilmoituksen voi tehdä sähköisessä Oma riista -palvelussa tai alueen riistakeskuksen toimistolle. Hallisaalisilmoitukseen tarvittavien tietojen kirjaamiseen tietokoneella tai mobiililaitteella tarvitaan Oma riista -tunnukset, joten rekisteröityä kannattaa jo ennen pyyntikautta osoitteessa oma.riista.fi.

Metsästetystä hallista pyydetään myös toimittamaan näyte Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle, joka tutkii niistä hallien kannan rakennetta, ympäristömyrkkymääriä, terveyttä ja vaikutuksia kalastukselle. Vuonna 2014 näytteestä maksetaan 120 euron palkkio. Ohjeet lomakkeineen hyljenäytteen lähettämiseen löytyvät Suomen riistakeskuksen verkkosivuilta.

Kiintiömetsästys on tähän mennessä ollut käytössä vain poronhoitoalueen karhunmetsästyksessä. Hallinmetsästyksen pyyntiluvista luopuminen keventää elinkeinonharjoittajien ja viranomaisten hallinnollista taakkaa.

Kuva: Mervi Kunnasranta / RKTL

Lisätietoja