Siirry sisältöön

Hirvieläinten vasasuojasta

Lausunnolla oleva MMM:n esitys hirvieläinten metsästykseen tulevista muutoksista on jo nyt ehtinyt herättää keskustelua. Paheksuntaa on kuulunut siitä, että niin sanottu hirvieläimen vasasuoja poistettaisiin ja emän, jota vasa seuraa, saisi vapaasti ampua. Tämä ei ole tarkoitus. Edelleen hyvään metsästäjäetiikkaan tulee kuulumaan, että vasallista naarasta ei ammuta. Ainoa muutos on, että tätä epäeettistä tekoa ei enää käsiteltäisi käräjillä.

Koska olen ollut aikanaan aloitteen tekijä ja edelleen vakaasti sitä mieltä, että nyt tehty esitys on paras mahdollinen, perustelen sitä seuraavassa. Lähtökohtani vasasuojan rikosoikeudellisen vastuun poistamiseen oli se, että eräät käräjäoikeudet olivat tehneet täysin kohtuuttomia ratkaisuja. Minulla on hallussani oikeudenkäyntipöytäkirjoja, joiden mukaan metsästäjä on ampunut passiin tulleen yksinäisen naaraan ja ampumisen jälkeen muutamia minuutteja myöhemmin paikalle on ilmestynyt vasa. Kyseessä on ollut täysin tahaton teko ja seurauksena noin 15 päiväsakkoa, saaliin menetys valtiolle ja pari vuotta metsästyskieltoa. Nämä tapaukset olivat johtamassa siihen, että metsästäjät eivät enää uskaltaneet ampua naarasta ollenkaan. Jos tämä linja olisi laajentunut, niin se olisi ollut katastrofi järkevälle hirvikannan hoidolle.

Haluan myös muistuttaa, että tietääkseni missään Euroopan maassa emän ampuminen vasan edestä ei ole yleisessä alioikeudessa käsiteltävä rikosjuttu. Minusta esimerkiksi Ruotsissa, Saksassa ja Itävallassa metsästyskulttuuri on samaa tasoa kuin Suomessa, eli erinomainen. Ainakin näissä maissa vasasuoja on tiukasti eettisissä säännöissä, eikä rikoslaissa, ja se toimii ihan yhtä hyvin kuin Suomessa. Ainahan kaikissa porukoissa on mukana joitakin kusipäitä. Hirvieläinmetsästys on kuitenkin pääasiassa seuruemetsästystä, jolloin seurueen sisäinen kuri ratkaisee lopputuloksen. Jos jossakin seurassa enemmistö on kusipäitä, niin siellä voidaan nykylainkin mukaan ampua emä vasan edestä ilman seuraamuksia, kun kukaan porukan jäsenistä ei tee ilmiantoa. Ja vaikka tekisikin, niin jos muut kieltävät teon oikeudessa, niin tuomiota ei tule. Emme me voi rikoslailla rakentaa parempaa metsästyskulttuuria. Se pitää rakentaa valistamalla, erityisesti nuoria metsästäjiä valistamalla.

Kun emän ampuminen vasan edestä tapahtuu, tapahtumalla on aika harvoin silminnäkijöitä todistamassa. Näyttö on silloin vaikeata. Jos ampuja väittää, että vasoja ei näkynyt mailla eikä halmeilla, niin miten todistat? Syyttäjällä on todistustaakka. Jos siis syyttäjä ei pysty esittämään vahvaa näyttöä, niin juttu kaatuu. Näissä jutuissa vahva näyttö edellyttää pääsääntöisesti, että oman porukan kaverit menevät kaksi sormea raamatulla todistamaan porukan yhtä jäsentä vastaan.

Valtakunnallisessa riistaneuvostossa keskusteltiin pari vuotta sitten aika perusteellisesti vasasuojan loukkaamisen muuttamisesta metsästysrikoksesta metsästysrikkomukseksi. Nykytilanne on siis se, että tahallinen emän ampuminen on metsästysrikos ja tuottamuksellinen on metsästysrikkomus. Useita syytteen mukaan metsästysrikoksena käsiteltyjä juttuja on tuomittu metsästysrikkomuksena sen takia, että näyttö tahallisuudesta on puuttunut. Totesimme VRN:ssä, että vasasuojan rikkomisen säätäminen metsästysrikkomukseksi silloin, kun juttu on tahallinen ja tuottamuksellisen teon jääminen sanktioimatta johtaisi lähes aina syytteiden hylkäämiseen, koska käsitellyissä jutuissa tahallisuus on lähes aina jäänyt näyttämättä. Kun tulos olisi hyvin epävarma, niin syyttäjät mitä suurimmalla todennäköisyydellä tekisivät käytännössä kaikista jutuista syyttämättäjättämispäätöksiä (turhan työn välttämiseksi). Tästä johtuen VRN tuolloin yksimielisesti päätyi esitykseen, joka peruslinjoiltaan vastaa nyt lausunnolla olevaa esitystä.

Tuolloin keskusteltiin myös siitä, että muutettaisiin ko. pykälän (MetsA 25§ 2 mom) sanamuotoa. Nykyisessä metsästysasetuksessa sanotaan, että naaras, jota vuotta nuorempi jälkeläinen seuraa, on aina rauhoitettu. Määritelmää esitettiin muutettavaksi muotoon: ”jota vasa välittömästi seuraa” Se olisi ollut mielestäni lakiteknisesti huono. Rikosasioissa teon kuvaus pitäisi aina olla täsmällinen. ”Välittömästi” on hyvin epätäsmällinen. Joku asianajaja voi väittää, että lakia pitää tulkita sananmukaisesti ja rikoslakia yleisten oikeusperiaatteiden mukaisesti epäselvissä tapauksissa syytetyn eduksi. Välitön siis tarkoittaa ilman väliä, eli vasan kuonon pitää olla kiinni emän perslävessä. Jos tätä ei hyväksytä, onko välitön = 10, 30, 50, vai 100 metriä vai 1, 2 tai 3 minuuttia laukauksen jälkeen?

Näitä asioita puitiin silloin kahdessa VRN:n kokouksessa ja päädyttiin esittämään vasasuojan poistamista metsästysrikoksen teonkuvauksista ja painottamaan sitä metsästäjän eettisissä säännöissä. Viimeisessä VRN:n kokouksessa MMM esitteli ne peruslinjat, jotka näkyvät nyt lausunnolla olevassa muutosehdotuksessa. VRN kannatti asiaa yksimielisesti. Olimme tyytyväisiä siitä, että ainakin tässä tapauksessa ministeriö on kuunnellut VRN:n kantaa.

3 kommenttia artikkeliin ”Hirvieläinten vasasuojasta

  1. VRN jota MMM on kuunnellu ei ole ottanut huomioon LAPIN karuja, kylmiä ja lumisia olosuhteita. Emätön vasa ei selviydy 1,2 m:n paksuisessa lumessa – 30 asteen pakkasessa yksin, vaikka olisikin lauman jäsen, koska se ei ole yksin osannut varautua talveen eikä ylety syömään männyn latvoja vaan kuolee kitumalla kylmään ja nälkään. Tietenkin päättäjät perustelevat ettei tapausten määrä ole kovin suuri, mutta yksikin on liikaa ja voidaanko kannan rakennetta oikaista kituvan vasan kustannuksella. Pelkään, että virkavaltaa työllistävät ilmoitukset EL 3§ ja ML 20§ rikkomisesta.

    Vastaa
    • Hannu S. Laine

      Terve Kalle!

      Olet ymmärtänyt vasasuoja-asian täysin väärin. Ei vasasuoja poistu mihinkään. Vasasuoja on ja pysyy metsästäjän eettisenä normina. Niitä emättömiä vasoja ei jää kitumaan metsiin sen enempää kuin aikaisemminkaan. Ainoa muutos on se, että vasallisen emän ampumista ei viedä enää käräjäoikeuteen, vaan hirviseurue hoitaa asian sisäisenä kurinpitoasiana ja hoitaa myös sen yksin jääneen vasan pois päiviltä. Ainakin minun lähipiirissäni olevilla hirvenmetsästäjillä on korkea moraali. Eivät he lähde ampumaan tietoisesti vasallista emää. Minä en tippaakaan usko, että Lapissakaan hirvimiehet olisivat moraalittomia kusipäitä. Totean edelleen, että nykyisinkin hyvin pieni osa vasallisen naaraan ampuneista metsästäjistä joutuu oikeuteen. Etelä- ja Länsi-Suomessa hyvin monilla syyttäjillä on sellainen linja, että vasallisen emän ampumista poliisi ei lähde edes tutkimaan, eikä niin ollen syytettä tule. On myös aivan varmaa, että jotkut seurueet eivät näitä tapauksia edes ilmoita poliisille. Ulkopuoliset ovat hyvin harvoin näkemässä näitä tapauksia, joten ilmoittamatta jättämisestäkään seurue ei jää kiinni. Tämä muutos näyttää periaatteelliselta kannalta aika suurelta, mutta sen käytännön merkitys on häviävän pieni.

  2. Jos on. Jahtimestari ja toinenen on seuran puheenjohtaja ampuu ison vasikasta ja vasikka seisoo vieressä

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>
Kommentointiohjeet