Pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten metsästyskausi alkaa syyskuun alussa. Alkukauden metsästyksellä on tavoitteena torjua vahinkoja liikenteessä ja viljelyksillä. Lapissa, Kuusamossa ja Taivalkoskella hirvijahdin ensimmäinen jakso alkaa syyskuun alussa. Muualla maassa hirveä on mahdollista metsästää vahtimalla pellolta ja valkohäntä- ja kuusipeuraa vahtimalla myös muualta syyskuun alusta alkaen.
Valkohäntäpeurakolareita tapahtuu runsaasti vahvan peurakannan alueella Etelä- ja Lounais-Suomessa, jossa alkavan metsästyskauden tavoitteena on pienentää kantaa.
– Suosittelemme metsästyksen aloittamista heti syyskuun alussa alkavalla vahtimismetsästyskaudella. Tavoitteena on lisätä alkusyksyn peurasaalista, jolloin eläimiä olisi liikenteessä vähemmän loppusyksyllä, riistapäällikkö Jani Körhämö Suomen riistakeskuksesta kertoo.
Valkohäntäpeurakolarit painottuvat loka-marraskuulle, jolloin peurojen kiima-aika lisää niiden liikkuvuutta. Myös hirvikolareita sattuu syksyllä runsaasti, koska hirvien kiima-aika syys-lokakuussa sekä siirtyminen talvilaitumille laittavat eläimet liikkeelle. Lisäksi syksyllä olosuhteet liikenteessä ovat pimeyden ja sääolojen vuoksi huonot. Viime vuosina sattuneita hirvieläinkolareita voi tarkastella sähköisessä palvelussa.
Vahtimismetsästyksessä eläinten ajaminen ja koiran käyttäminen on kiellettyä. Peurojen ruokinnassa on muistettava, ettei ruokintapaikkoja tule sijoittaa vilkkaasti liikennöityjen tieosuuksien välittömään läheisyyteen.
Lapin maakunnassa sekä Kuusamon ja Taivalkosken kunnissa hirvenmetsästys on sallittu 1.9.–20.9., minkä jälkeen hirvet on rauhoitettu niiden kiima-ajaksi. Metsästys jatkuu jälleen lokakuun toisena lauantaina, jolloin myös muualla maassa alkaa varsinainen hirvenmetsästyskausi. Valkohäntäpeuran ja kuusipeuran varsinainen metsästyskausi alkaa syyskuun viimeisenä lauantaina.
Alkavalle metsästyskaudelle hirven pyyntilupia myönnettiin hieman vähemmän ja valkohäntäpeuran pyyntilupia lähes kolmannes enemmän kuin viime vuonna. Syksyn ja talven jahdeissa on käytössä 50 385 hirven ja 58 094 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Yhdellä pyyntiluvalla saa pääsääntöisesti kaataa yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa.
– Hirvieläimet ovat maamme tärkeimpiä riistaeläimiä ja niiden metsästykseen osallistuu vuosittain noin kolmannes Suomen 300 000 metsästäjästä. Hirvieläinten metsästyksellä on riistasaaliin lisäksi merkittävä virkistysarvo ja sosiaalinen merkitys, Körhämö sanoo.
Lisätiedot
Jani Körhämö, riistapäällikkö Pohjois-Häme p. 029 431 2281