Uusi susireviiri on muodostunut Uudenmaan ja Varsinais-Suomen rajaseudulle

Uusi susireviiri sijaitsee sekä Raaseporin että Salon kuntien alueella.  Reviiriä hallitsevasta susiparista, eli ns. alfaparista tehtiin runsaasti havaintoja jo menneenä talvena.

Kesällä varmistui, että susipari oli saanut pentuja, kun paikallisten metsästäjien riistakameraan oli tallentunut neljä susipentua. Pari viikkoa sitten todettiin, että pari oli saanut enemmänkin pentuja, kun tehtiin näköhavainto noin kymmenestä sudesta samanaikaisesti.

Sudet liikkuvat paljon, eivätkä aina laumassa

Susireviirin rajoista ei ole tarkkaa tietoa mutta tiedetään, että susireviirin koko yleensä on noin 100 000 ha (1000 km2) ja että susipari yleensä valitsee metsäisiä alueita  reviirialueekseen. On siis oletettavaa, että tulevan syksyn ja talven aikana tullaan tekemään susihavaintoja alueelta, jonka rajoja suurin piirtein ovat; Kiskonjoki – tie 52 (Salo Tammisaari ) – Pohjanlahti – ja  tie 186 (Kiskontie). Alueen riistanhoitoyhdistysten suurpetoyhdyshenkilöiden havaintojen perusteella reviirin rajat tarkentuvat varmasti jo osin syksyn aikana.

Elokuun aikana susipennut ovat kasvaneet niin isoiksi, että ne pystyvät seuraamaan emojaan niiden saalistusmatkoilla. Alueen runsas peurakanta on varmasti tämänkin perhelauman tärkein ravintolähde, niin kuin Lounais-Suomen muillekin kolmelle susilaumalle, jotka kaikki sijaitsevat Satakunnan ja Varsinais-Suomen rajaseudulla. Kun syksy etenee, on varsin todennäköistä, että lauma jakautuu pienempiin 3-4 yksilön ryhmiin tehostaakseen saalistustaan. On siis mahdollista tehdä havaintoja saman lauman susista useiden kymmenien kilometrien päästä toisistaan. Välillä lauma kuitenkin kokoontuu saalistaakseen hirviä. Viestintävälineenä sudet käyttävät silloin kaikille tuttua ulvontaa. Kevättalvella pennut lähtevätkin pois reviirialueelta etsiäkseen itselleen omaa elinaluetta. Hallitseva alfapari vahtii oma aluettaan tarkasti muita susia vastaan. Jos alfapari on hyvässä kunnossa, keväällä syntyy oletettavasti uusia pentuja.

Sudet ovat riski kotieläimille

Alueen runsaat sorkkaeläinkannat ovat susien ylivoimaisesti tärkein ravintovara.  On kuitenkin mahdollista, että eteenkin lampaat joskus joutuvat susien saalistuksen kohteeksi. Nautoihin ja hevosiin kohdistuva saalistus on huomattavasti harvinaisempaa.  Elo-syyskuu on se aika vuodesta, kun suurin osa lammastapoista tapahtuu. Usein hyökkäykset jäävät yksittäistapauksiksi. Tunnetaan kuitenkin tapauksia, jossa susilauma tai yksittäinen susi on toistuvasti tappanut lampaita. Sudet tappavat joskus myös koiria. Sudet joko katsovat koirat tunkeilijoiksi reviirialueellaan tai sitten koirat tapetaan helpon ravinnon takia.

Ensimmäinen lammastappo on jo tapahtunut. Sudet tappoivat useita laitumella olevia lampaita Salon Kiskon Kirkkojärven rannalta alkuviikolla. Vahinko oli melko suuri, sillä yhteensä 13 lammasta kuoli. Osa lampaista oli hukkunut, osa oli vain tapettu ja osa syöty. Jälkien perusteella on todennäköistä, että paikalla on ollut vain muutama susi – ei siis koko lauma. Oletettavasti vahingontekijä kuuluu juuri tähän uuteen laumaan.

Riski uusille vahingoille olemassa

Ensimmäinen todettu vahinko tarkoittaa myös sitä, että riski uusille vahingoille jossain muualla reviirialueella kasvaa. Hoitokäyntejä ja vartiointia lammaslaitumilla onkin syytä lisätä. Jos mahdollista, kannattaa siirtää lampaita sisätiloihin tai petovarmaan aitaukseen yöksi.  Lampaita on mahdollista suojata valtion rahoittamalla suurpetoaidalla. Suomen riistakeskus neuvoo suurpetoaidan tarveharkinnassa ja hankinnassa.

Riistakameravalvonta on myös tapa torjua vahinkoja. Susi tarkkailee usein lampaita pari yötä ennen kun itse hyökkäys tapahtuu. Kuvia lähettävä riistakamera voi siis auttaa valvonnassa.

Suden suojelu ja metsästys

Susi on tiukasti suojeltu harvinainen riistalaji. Suden tappaminen ja metsästäminen on lähtökohtaisesti kielletty. Jos susi toistuvasti aiheuttaa suurta vahinkoa, sitä voidaan metsästää Suomen riistakeskuksen poikkeusluvalla.  Jos susi aiheuttaa välitöntä vaaraa ihmiselle, Poliisi voi myös määrätä sen tapettavaksi. Viime talvena päivitetyn Suomen susikannan hoitosuunnitelman mukaisesti susia voi metsästää myös kannanhoidollisilla poikkeusluvilla. Tavoitteena on silloin estää susien vahinkoja ennalta ja pitää sudet ihmisarkoina.

Lisätietoja