Susikannan koon arviointimenetelmä on evaluoitu

Luonnonvarakeskus (Luke) on teettänyt kansainvälisen tieteellisen evaluoinnin koskien susikannan koon arviointimenetelmää. Evaluoinnin taustalla on tavoite kehittää arviointimenetelmän tieteellistä perustaa, mikä lisää menetelmän tarkkuutta ja läpinäkyvyyttä. Arvioinnin perusteella Luke muun muassa kuvaa käytetyn menetelmän ja julkaisee sen vertaisarvioidussa tieteellisessä sarjassa, lisää menetelmä- ja mallinnusosaamista, kehittää geneettistä monitorointia sekä pilotoi laajempaa maastohenkilöstön käyttämistä alueilla, joissa petoyhdyshenkilöstöverkosto on harvalukuinen.

Kannanarvioinnissa käytetään kolmea toisiaan täydentävää aineistoa: Tassu-järjestelmään kirjattuja petoyhdyshenkilöiden havaintoja, GPS-pantoja sekä DNA-näytteiden analysointia. Luken asiantuntijat johtavat susikannan koon näiden kolmen aineiston sekä joissakin tilanteissa tehtävien erillisten tarkistusten perusteella asiantuntija-arviona.

Evaluointiraportin mukaan arviointimenetelmän vahvuus on sen kustannustehokkuus ja kansalaisten osallistaminen tiedonkeruuseen. Merkittävimmät heikkoudet liittyvät tarkastamattomien maastohavaintojen oikeellisuuteen, aineiston analysointimenetelmien dokumentointiin ja subjektiivisiin valintoihin asiantuntija-arvioinnissa.

Arviointimenetelmän riittävän kattava dokumentointi parantaisi kansalaisten luottamusta kanta-arviota kohtaan, todetaan raportissa. Raportissa kiitetään analyysia tekevien tutkijoiden korkeaa asiantuntemusta, korkeatasoisia julkaisuja ja aktiivista kansainvälistä yhteistyötä, mikä luo edellytykset laadukkaaseen asiantuntijatyöhön.

Havaintojen oikeellisuutta voitaisiin varmistaa esimerkiksi tarkastamalla niistä suurempi osa. Havaintoja pitäisi myös saada kerätyksi nykyistä enemmän, joten vapaaehtoisten aktiivinen osallistuminen havaintojen keräämiseen on jatkossakin erittäin tärkeää.

Kannanarvioinnin kehittämisessä mallina voidaan käyttää parhaita käytäntöjä esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa käytössä olevista seurantaohjelmista. Tämä kuitenkin edellyttää lisäresursseja. Naapurimaissamme käytetään kannanarviointiin jopa viisinkertainen rahoitusresurssi Suomeen verrattuna.

Kansainvälisen tieteellisen evaluoinnin tekivät professorit Henrik Andrén Ruotsin maatalousyliopistosta (SLU), Mikko Mönkkönen Jyväskylän yliopistosta ja Otso Ovaskainen Helsingin yliopistosta. Evaluointi pohjautui kirjallisiin dokumentteihin, haastatteluihin ja kokemuksiin vastaavista arviointimenetelmistä muualla Euroopassa.

Alkuperäinen tiedote evaluointiraportteineen Luken sivuilla