Sorsastus alkaa keskiviikkona 20.8. kello 12

Sorsastus passi (2)

Vesilintujen metsästys alkaa keskiviikkona 20.8. kello 12.00. Vesilintuja tavataan koko maassa, ja niiden metsästykseen paikallisella tasolla on verraten hyvät mahdollisuudet. Sinisorsan kanta on laskentojen mukaan kasvanut jopa 30 prosenttia. Moni jahdissa oleva huomaakin, kuinka vesilinnut viihtyvät monimuotoisilla kosteikoilla, joilla on linnuille sekä hyviä ruokailumahdollisuuksia että suojaa. Jahtiin lähtevien on hyvä pitää mielessä myös metsästysrajoitukset. Esimerkiksi metsähanhen metsästys on kielletty koko maassa.

Maamme yli 300 000 metsästäjästä reilut satatuhatta osallistuu sorsastukseen, joka kestää elokuun 20. päivästä joulukuun loppuun. Vesilintuja ammuttiin vuonna 2013 yli 500 000 yksilöä. Yleisin saalislaji oli sinisorsa, joita saatiin saaliiksi noin 282 000 yksilöä. Seuraavaksi yleisimmät saalislajit olivat tavi (124 000), telkkä (41 600) ja haapana (35 500).

Elokuun 20. päivästä alkaen saa metsästää sinisorsia, taveja, heinätaveja, haapanoita, jouhisorsia, lapasorsia, punasotkia, tukkasotkia, telkkiä, haahkoja, nokikanoja, ja kanadanhanhia.

Vesilintulaskentojen mukaan jouhisorsan, heinätavin, punasotkan ja tukkasotkan kannat ovat jo pidemmällä ajanjaksolla olleet taantuvia. Sen vuoksi niiden metsästystä kannattaa välttää ja valita tähtäimeen mieluummin sinisorsaa ja tavia. Laskentojen mukaan sinisorsan kanta olisi noussut viime vuoteen verrattuna peräti 30 prosenttia. Leuto talvi ja melko vakaa poikastuotto ovat pitäneet sinisorsan kannan vahvana ja nousussa. Lisäksi se vaikuttaa kestävän hyvin nykyisen kaltaista metsästyspainetta. Sorsajahdin onnistumisen takaavat hyvä lajintunnistus, lyhyet ampumismatkat, noutavan koiran käyttö ja hyvät metsästystavat.

Tutustu lajintunnistuksen ääni- ja kuvamateriaaleihin
Palauta mieleen metsästyksen eettiset ohjeet

Huomioi rajoitukset metsä- ja merihanhen metsästyksessä

Metsähanhen metsästys on kielletty koko maassa. Merihanhen metsästys alkaa 20.8., mutta sen metsästystä on rajoitettu alueellisesti.

Metsähanhikanta on taantunut viime vuosikymmeninä, ja sen metsästystä on edelleen tarpeen rajoittaa. Metsästysrajoituksen tavoitteena on vähentää Suomessa pesivän taigametsähanhen kantaan kohdistuvaa metsästyspainetta sekä pesimäalueilla että muuton aikaisilla levähdysalueilla. Metsähanhen metsästystä on tarkoitus rajoittaa metsästysaikaa lyhentämällä ainakin siihen asti, kunnes kansallinen ja kansainvälinen hoitosuunnitelma metsähanhelle on saatu laadittua.

Katso metsästysajat

Vesilintulaskennat auttavat kestävän metsästyksen suunnittelussa

Vesilintulaskentoja on tehty Suomessa jo 28 vuotta samalla menetelmällä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) koordinoimassa laskennassa on mukana 375 laskentapaikkaa. Niistä 46 on Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko Life+ -hankkeen mallikosteikkoa. Laskentoja tekevät metsästäjät, lintuharrastajat ja muut vesilinnuista kiinnostuneet.

Kotiseutukosteikko Life+ -hankkeen tavoitteena on kunnostaa ja perustaa 48 mallikosteikkoa eri puolille Suomea. Niiden merkitystä vesilinnuille arvioidaan vesilintulaskentojen avulla, joita tekevät pääasiassa paikalliset maanomistajat, metsästäjät ja lintuharrastajat. Kosteikoilla tehdään vesilintulaskennat samalla tavalla kuin valtakunnallisessa seurannassa. Tällä tavoin saadaan samalla arvokasta aineistoa valtakunnalliseen vesilintukantojen arviointiin, mikä osaltaan motivoi laskijoita hakeutumaan kiikareineen kunnostamansa kosteikon äärelle. Samalla paikalliset kosteikkojen perustajat voivat saada oikeansuuntaista aineistoa kestävän metsästyksen suunnitteluun omalla kohteellaan.

Lisätietoja