Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos:
Merkittävimpien riistasorsiemme, sinisorsan ja tavin, pesimäkannat runsastuivat noin kolmanneksen viime vuodesta. Poikkeuksellisen leuto talvi todennäköisesti paransi pääosin Länsi-Euroopassa talvehtivien sinisorsan ja tavin selviytymistä. Vaateliaammilla sorsalajeilla menee edelleen huonosti.
Sinisorsan parimäärä kasvoi viime vuodesta 37 prosentilla. Kanta on ollut nousujohteinen 1980-luvun puolivälistä alkaen ja suhteellisen vakaa 2000-luvun puolivälistä aina viime vuoteen saakka. Tavin parimäärä kasvoi 33 prosenttia, ja se ylsi samalle tasolle kuin keskimäärin seurannan aikana. Haapanan parimäärä nousi 36 prosentilla, mutta jäi 30 prosenttia alle keskimääräisen tason. Haapana on taantunut tasaisesti 1990-luvun alusta lähtien.
Kansallisessa uhanalaisuusluokituksessa vaarantuneiksi luokiteltujen jouhisorsan ja heinätavin kantojen pitkäaikaissuuntaus on selvästi taantuva, eikä viimeisin arvio tuonut muutoksia tilanteeseen. Lapasorsan indeksi laski 21 prosenttia viime vuodesta, mutta koko seurannan vaihteluihin nähden tämä oli vähäinen muutos parimäärässä. Laji näyttää vakiintuneen suhteellisen alhaiselle tasolle viimeisen viiden vuoden aikana.
Vaarantuneiksi luokiteltujen tukka- ja punasotkan määrät matelevat edelleen pohjalukemissa, eikä huomattavaa taantumista tai elpymistä ole havaittavissa suhteessa pitkäaikaismuu¬tokseen. Nokikanakanta taantui edelleen 7 prosenttia viime vuoden määristä. Koskeloiden sisävesien kannat eivät poikenneet oleellisesti edeltävän viiden vuoden aikana havaituista arvoista. Telkkäkanta on viime vuoden tasolla, mutta 1990-luvun lopulta alkaen suuntaus on ollut hieman vähenevä.
Tavin poikasia tavattiin laskennoissa 20 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Haapanan viime vuoden poikastuoton notkahdus korjaantui 12 prosentin kasvulla vuonna 2014. Nokikanan poikastuotto lähes nelinkertaistui viime vuoden poikkeuksellisen heikosta tilanteesta. Sinisorsalla ja telkällä poikastuotossa ei tapahtunut mainittavaa muutosta viime vuoteen verrattuna.
Arvio vesilintujen kannanmuutoksista perustuu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Luonnontieteellisen keskusmuseon seurantahankkeeseen. Keväällä ja alkukesästä tehtävien laskentojen perusteella arvioidaan pesivien parien runsaudenvaihtelut. Aineiston ovat keränneet metsästäjät ja lintuharrastajat.