Metsästyskoirat

Koirat kuuluvat tärkeänä osana suomalaiseen metsästykseen. Niiden avulla saadaan eräksi monenlaisia riistalintuja sekä pieniä riistanisäkkäitä ja suurriistaa kuten hirvieläimiä ja suurpetoja. Koiria voidaankin käyttää apuna lähes kaikkien riistalajien metsästyksessä.

Koirien irtipidosta, kouluttamisesta ja metsästyskäytöstä on säädetty metsästyslain 8. luvussa sekä metsästysasetuksessa. Tämän lisäksi koiranpitoa säätelevät useat muut lait, asetukset ja määräykset, esimerkiksi järjestys- ja eläinsuojelulaki.

Koirat jaetaan niiden käyttöominaisuuksien ja ulkomuodon perusteella erilaisiin roturyhmiin. Metsästyskoirat voidaan karkeasti luokitella ajaviin, karkottaviin, noutaviin, pysäyttäviin, seisoviin ja haukkuviin lintukoiriin sekä luolakoiriin. Tämän lisäksi melkein mikä tahansa metsästyskoira on opetettavissa jälkikoiraksi. Jokaiseen roturyhmään sisältyy useita eri rotuja, joiden käyttöominaisuudet voivat vaihdella paljonkin.

Ensimmäistä metsästyskoiraa hankkiessa kannattaa miettiä tarkkaan, minkä riistalajin metsästykseen koirasta toivoo olevan apua. Pelkkä kiinnostus kyseisen riistalajin metsästykseen ei vielä riitä, vaan koiralle tulisi pystyä tarjoamaan riittävästi metsästysmahdollisuuksia eli sopivaa riistaa on käytössä olevilla metsästysalueilla oltava riittävästi.

Käyttökokeet

Metsästyskoirille järjestetään rodunmukaisia käyttökokeita. Menestymällä kokeissa koira osoittaa kykynsä ja sopivuutensa jalostuskäyttöön. Koirien ominaisuuksista saadaan arvokasta tietoa seuraamalla niiden työskentelyä kokeissa.

Kokeiden järjestäjinä toimivat yleensä paikalliset metsästysseurat tai rotuyhdistykset. Kokeiden järjestämiseen on haettava lupa kennelpiiriltä sekä koemaastojen metsästysoikeuden haltijalta. Metsästyskoirien koetoiminnasta löytyy lisätietoa Suomen Kennelliiton ja rotujärjestöjen verkkosivuilta.

Jäljestäminen

Jäljestämistä voidaan opettaa minkä rotuiselle koiralle tahansa, eikä se ole vaikeaa tai kallista. Jäljen tekemiseen tarvitaan maanomistajan lupa ja välineistöksi

  • koiralle jälkivaljaat ja 6–12 metriä pitkä naru, köysi tai liina
  • naudan, hirvieläimen tai karhun verta
  • 5 x 10 senttimetrin kokoinen vaahtomuovin palanen
  • noin 3 metriä pitkä naru
  • ehjä muovipussi
  • kuitunauhaa
  • kaato, esimerkiksi hirven sorkka.

Vaahtomuovin palanen kastellaan vedellä, jotta se luovuttaa paremmin hajua. Maastossa lähtöpaikalla potkitaan maan pinta rikki ja veretetään vaahtomuovi tässä kuopassa. Sen jälkeen vedetään jälki maastoon siten, että vaahtomuovi kulkee aina viimeisenä. Kuitunauhalla voidaan merkitä lähtöpaikka sekä jäljen sijainti. Jäljen päähän jätetään kaato ja vaahtomuovi suljetaan muovipussiin.

Jäljen annetaan vanhentua vähintään kaksi tuntia, ennen kuin se ajetaan koiran kanssa. Jäljen pituutta, ikää ja vaikeusastetta nostetaan koiran kehittyessä. Opettelussa on tärkeää edetä nousujohteisesti ja maltilla.

Ensimmäisten jälkien tulisi olla suoria ja korkeintaan sata metriä pitkiä. Myöhemmin koiran kehittyessä jälki voi olla useamman sadan metrin tai jopa kilometrien mittainen ja matkalle voidaan tehdä esimerkiksi kulmia, makauksia, katkoja sekä vesistön ja teiden ylityksiä. Riittävä tahti jäljestyksen opetteluun on 2–3 harjoitusta kuukaudessa.

Koiran täytyy olla fyysisesti hyvässä kunnossa, jotta se pystyy suoriutumaan tehtävästä niin kesähelteellä kuin talven pakkasillakin. Jäljestäminen on koiralle raskasta aivotyötä, ja jos fysiikka ei ole kunnossa, ei koira jaksa keskittyä jäljen seuraamiseen. Seurauksena on tällöin keskeyttäminen.

Koiran työskentelytyyli on epäolennaista. Tärkeää on jälkiuskollisuus ja -varmuus: koiran työskentelyyn on voitava luottaa. Luottamus koiran ja ohjaajan välille syntyy ahkerasta harjoittelusta ja yhdessä tekemisestä. Myös koiranohjaajan taidot ja kyky lukea omaa koiraa karttuvat jälkitreeneissä.

Jäljestyskoulutus voidaan aloittaa koiranpennulle heti luovutusikäisenä muun peruskoulutuksen ja lajikoulutuksen rinnalla. Jäljestävä koira on yleensä parhaimmillaan 6–10 vuoden ikäisenä.

Jäljestystoimintaan pääsee mukaan osallistumalla jäljestyskoulutuksiin, joita järjestetään useiden kennelpiirien alueilla. Lisätietoja koulutuksista saa kennelpiirien jäljestysohjaajilta ja aluetoimistoista.

Ohjeita jäljestyksen opetteluun (2,3 Mt)

Katso koiranohjaajien yhteystiedot (pienet hirvieläimet)
Katso koiranohjaajien yhteystiedot (hirvi)

Metsästyskoira mukana metsästysmatkalla ulkomailla

EU-maihin matkustettaessa tulee huolehtia kuntoon koiran raivotautirokotus, tunnistusmerkintä mikrosirulla sekä EU-passi. Suomeen palatessa koiralla on lisäksi oltava lääkitys ekinokokkoosia vastaan. Lue tarkemmat ohjeet metsästyskoiran kanssa matkustamisesta

Päivitetty 3.10.2014