Majavavahinkokohteet kuntoon ennen talvea

Majavat rikastuttavat toimillaan luonnon monimuotoisuutta, mutta voivat paikallisesti aiheuttaa merkittäviäkin vahinkoja maa- ja metsätaloudelle. Vahinkoja voidaan estää suunnitelmallisella metsästyksellä sekä patojen purkamisella.

Maassamme tavataan kahta majavalajia: Länsi-Suomessa euroopanmajavaa ja Itä- ja Keski-Suomessa kanadanmajavaa. Kanadanmajavaa metsästetään maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan luvalla, kun taas euroopanmajavan metsästäminen vaatii Suomen riistakeskuksen myöntämän pyyntiluvan.

Metsästyksellä rajoitetaan majavakannan kasvua tihentymäalueilla ja samalla ehkäistään vahinkoja. Majavan aiheuttamia vahinkoja ei korvata valtion varoista.

Tärkeintä majavavahinkojen ennaltaehkäisyssä on tarkkailla kesäaikana kannassa tapahtuvia muutoksia ja mitoittaa majavan metsästys siten, että mittavilta vahingoilta vältytään. Majavan metsästys alkaa 20. elokuuta ja jatkuu huhtikuun loppuun. Pyyntivälineenä käytetään kivääriä, haulikkoa, metsästysjousta tai heti tappavia rautoja.

Majava on arvokas riistaeläin, josta hyödynnetään kestävä turkis ja maukas liha. Lisäksi kallosta saadaan valkaisemalla hieno metsästysmuisto.

Majavakannat melko vakaat

Metsästäjät suorittavat majavalaskennat kolmen vuoden välein. Vuoden 2013 laskennoissa löydettiin yhteensä 1376 kanadanmajavan pesää. Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan kanta on enintään 7200 eläintä. Määrä on hieman pienentynyt vuodesta 2010.

Kanadanmajavakanta on tihein Pohjois-Karjalassa sekä Etelä- ja Pohjois-Savossa. Kaakkois-Suomessa ja Kainuussa on kohtalainen kanta, kun taas Keski-Suomessa ja Oulussa lattahäntiä tavataan harvemmin. Myös Hämeessä majavien esiintyminen on vielä laikuittaista. 1930-luvulla Pohjois-Amerikasta siirtoistutettua kanadanmajavaa saatiin saaliiksi noin 4000 yksilöä vuonna 2013.

Euroopanmajavan pesiä löydettiin 844 syksyllä 2013. Kanta on näin ollen noin 3000 yksilöä. Metsästäjien arvion mukaan kanta on kasvanut useimmilla alueilla, mutta suurta muutosta ei ole tapahtunut vuoden 2010 jälkeen. Kotoperäistä euroopanmajavaa metsästettiin 214 yksilöä vuonna 2013.

Majavapadon purkaminen vaatii maanomistajan luvan

Riistaeläimistä majavat pystyvät muokkaamaan elinpiiriään mieleisekseen veden kulkua patoamalla. Vedennostosta hyötyvät myös monet metsänelävät elinolojen monipuolistuessa. Vesi- ja kanalinnuille syntyy arvokkaita kosteikkoympäristöjä, joissa ravintohyönteiset viihtyvät. Järveen tai lampeen liittyvästä tulva-alueesta muodostuu kevätkutuisten kalojen lisääntymispaikka.

Paikoin muutokset kuitenkin aiheuttavat maanomistajille suuria taloudellisia vahinkoja kaadettuina puina sekä tulvivina tie-, metsä- tai peltoalueina. Yleisimpiä ongelmakohteita ovat tierumpuihin tai metsäojitusalueille tehdyt padot. Majavapadosta tulisikin ilmoittaa maanomistajalle tai paikalliselle metsästysseuralle, että vedennoston hyödyt ja haitat pystytään arvioimaan.

Pesään liittyvän padon tai muun rakennelman saa vahinkojen estämiseksi purkaa maanomistajan luvalla seuraavina ajanjaksoina:
1) 15.6.–15.9. välisenä aikana Lapin maakunnassa;
2) 15.6.–30.9. välisenä aikana Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa;
3) 15.6.–15.10. välisenä aikana Pohjanmaan, Keski- Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan, Keski- Suomen, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa;
4) 15.6.–31.10. välisenä aikana muualla Suomessa.

Muuna aikana asuttua pesää, siihen liittyvää patoa tai muuta majavan rakennelmaa ei saa rikkoa.

Lisätietoja:
Vs. riistapäällikkö Teemu Lamberg, Suomen riistakeskus, p. 029 431 2212;
Suomen riistakeskuksen alueiden riistapäälliköt ja riistasuunnittelijat, ks. yhteystiedot