Sidosryhmiä kuultiin hirvikannan hoidosta

Alueelliset riistaneuvostot ovat viime viikon aikana kuulleet koko maassa sidosryhmiä hirvikannan hoidosta. Viime keväänä hirvitalousalueille asetetut tavoitteet tähtäsivät koko maassa 65 000–89 000 hirven talvikantaan. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan koko maassa hirvien talvikanta on nyt 77 000–100 000 hirveä. Tavoitteena oli myös urosten osuuden lisääminen hirvikannassa, ja Luonnonvarakeskuksen tuoreen arvion mukaan urososuus on kehittynyt useimmilla alueilla haluttuun suuntaan.

Kaikki Suomen 15 alueellista riistaneuvostoa kuulivat alueensa sidosryhmiä hirvikannan hoidosta ja yhdessä sidosryhmien kanssa on tarkasteltu hirvitavoitteiden toteutumista. Kaikille 59 hirvitalousalueelle on asetettu alueellisten riistaneuvostojen toimesta tavoitteellinen hirvitiheyshaarukka sekä tavoitteet hirvikannan rakenteelle, joiden puitteissa hirvikantaa pyritään säätelemään kullakin alueella lähivuosina. Syksyn 2015 aikana saatiin saaliiksi noin 44 100 hirveä. Määrä vastaa hyvin tarkasti hirvitalousalueiden suunniteltua verotusmäärää.

Hirvitavoitteiden asettamisessa on pyritty ottamaan huomioon sekä hirvien aiheuttamat vahingot että riistataloudelliset hyödyt. Tavoitteiden asettamisesta on kuultu laajasti alueellisia hirviin liittyviä sidosryhmiä ja kunkin alueen osalta tavoitteiden toteutumista tarkastellaan vuosittain.

Asetetut hirvitavoitteet tarkoittavat koko maan mittakaavassa tarkasteltuna hirvien talvikannan pysyttämistä 65 000–89 000 hirven välillä. Viimeisimmän Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan kanta ennen tämän kevään vasomisaikaa on koko maassa 77 000–100 000 hirveä. Tuoreen arvion mukaan korkeimmat hirvitiheydet löytyvät Pohjanmaan rannikkoseudulta ja etelärannikolta. Matalimmat hirvitiheydet puolestaan löytyvät Pohjois-Karjalan ja Lapin alueilta. Hirvikannan koko on viime vuosina hieman kasvanut. Hirviä on kuitenkin lähes puolet vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten.

Alueellisten riistaneuvostojen asettamat hirvitiheystavoitteet vaihtelevat hirvitalousalueiden välillä ollen monin paikoin Keski- ja Etelä-Suomessa keskimäärin noin kolme hirveä tuhannella hehtaarilla ja Pohjois-Suomessa matalammat. Korkeimmat tiheystavoitteet on asetettu Varsinais-Suomeen, Uudellemaalle ja Rannikko-Pohjanmaalle. Matalimmat tavoitetiheydet puolestaan löytyvät Lapin pohjoisimmilta hirvitalousalueilta.

Urososuus kehittynyt haluttuun suuntaan

Suuressa osassa maata tavoitellaan lähivuosinakin nykyisen kokoista hirvikantaa. Hirvikannan rakenteeseen on kiinnitetty viime vuosina enenevässä määrin huomiota ja kannan rakennetta on pyritty muuttamaan tasapainoisempaan suuntaan. Hirvitalousalueilla sekä hirvikannan hoitosuunnitelmassa asetetut tavoitteet kannan rakenteelle tähtäävät nykyistä korkeampaan urosten osuuteen hirvikannassa sekä hirvikannan korkeampaan keski-ikään etenkin urosten osalta. Luonnonvarakeskuksen tuoreen arvion mukaan hirvikannan urososuus onkin useimmilla hirvitalousalueilla kehittynyt haluttuun suuntaan.

Asetettujen hirvitavoitteiden toteuttamisesta vastaavat osaltaan Suomen riistakeskus sekä riistanhoitoyhdistykset metsästyksen suunnittelun, ohjauksen ja pyyntilupahallinnon avulla. Tavoitteiden toteutumista seurataan sidosryhmäyhteistyössä vuosittain. Arviot hirvikannan koosta ja rakenteesta tuottaa Luonnonvarakeskus ja arvioiden pohjana käytetään metsästyksen yhteydessä kerättyä hirvihavaintoaineistoa.

Kartta arvioiduista hirvitiheyksistä (Luonnonvarakeskus)

Alueelliset lisätiedot riistapäälliköiltä

Lisätietoja