Uudenmaan alueellinen riistaneuvosto järjesti Helsingissä sidosryhmien kuulemistilaisuuden 16.3.2015 ja päätti hirvikannan hoitotavoitteista.
Hirvitiheystavoitteet asetettiin viidelle Uudenmaan alueella suurimmalta osaltaan sijaitsevalle hirvitalousalueelle: Uusimaa 1:lle, Uusimaa 2:lle, Uusimaa 3:lle, Uusimaa 4:lle ja Uusimaa‒ Etelä-Häme -alueelle. Päätetty tiheystavoite tarkoittaa hirvitalousalueen keskimääräistä hirvitiheyttä. Tiheystavoitteen luvut lasketaan käyttäen Luonnonvarakeskuksen hirvikanta-arvion mukaista hirvimäärää ja kokonaismaapinta-alaa. Alueellisen riistaneuvoston päätöksen mukaisesti tavoite hirvikannan tiheydelle metsästyksen jälkeen on hirvitalousalueittain seuraava:
Tiheys hirveä/1000 ha
Uusimaa 1: 3,3–3,9
Uusimaa 2: 5,2–5,8
Uusimaa 3: 4,2–4,8
Uusimaa 4: 2,7–3,3
Uusimaa–Etelä-Häme: 2,7–3,3
Kannan rakenteen tavoitteeksi asetettiin 1,2 naarasta yhtä urosta kohden. Talvikantaan jäävän vasaosuuden tavoite on 20–25 prosenttia.
Luonnonvarakeskuksen arvio Uudenmaan hirvikannasta on tällä hetkellä noin 4200 hirveä. Maaliskuun alun maalaskennassa saatu kanta-arvio on reilut 4000 hirveä. Tiheytenä ilmaistuna tämä tarkoittaa Luonnonvarakeskuksen luvuilla noin 4,3 hirveä tuhannella hehtaarilla. Asetettujen tavoitteiden mukainen hirvimäärä vastaa viime vuosina vallinnutta tilannetta. Asetettujen tavoitetiheyksien mukainen hirvimäärä Uudellamaalla olisi Luonnonvarakeskuksen kanta-arvioluvuilla noin 4100 hirveä.
Hirvien aiheuttamat vahingot Uudenmaan maanteillä ja metsissä ovat vähentyneet merkittävästi pahimmista ajoista. Viime vuonna arvioitujen metsävahinkojen määrä oli alle 4000 euroa, joka on ennätyksellisen alhainen. Hirvikolarien määrä oli 168 kappaletta, joka on noin kolmannes huippuvuosien tasosta. Hirvien aiheuttamia korvattavia maatalousvahinkoja on aiheutunut vuosittain muutamien kymmenien tuhansien eurojen arvosta.