Maa- ja metsätalousministeriö esittää alkavalle metsästysvuodelle 133 karhun kaatokiintiötä. Tämä olisi 18 karhua enemmän kuin viime vuonna. Karhukannan säätelyssä käytetään verotusennusteita, jotka on laatinut Luonnonvarakeskus. Luken arvion mukaan Suomessa elää kevään pentutuotto huomioiden vähintään 1 453 – 1 588 karhua. Viime vuoden arvio oli 1 405 – 1 535 karhua. Kanta on noussut erityisesti keskisessä ja läntisessä Suomessa, kun taas itäisessä Suomessa yksilömäärä pienentyi hieman.
Maa- ja metsätalousministeriö esittää suurimman sallitun saalismäärän nostoa hieman tulevalle metsästysvuodelle siten, että aiemmasta poiketen kannanhoidollinen metsästys sallittaisiin koko Suomen alueella. Linjaus mahdollistaa paremmat mahdollisuudet puuttua muun muassa kasvaneisiin mehiläisvahinkoihin erityisesti läntisen Suomen alueella. Voimakkainta karhukannan verotus olisi edelleen hoitosuunnitelman mukaisesti poronhoitoalueella, missä metsästyksellä pyritään edelleen vähentämään karhun aiheuttamia merkittäviä vahinkoja porotaloudelle.
Suunniteltu kaatokiintiö verottaisi 6,8 prosenttia arvioidusta karhukannasta muun Suomen alueella (vakiintunut, levittäytymisvyöhyke ja kehittyvän kannan hoitoalue) ja poronhoitoalueella 15,8 prosenttia.
Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena oli 2010 luvun alussa pysäyttää karhukannan voimakas kasvu. Tässä myös onnistuttiin ja kanta kääntyi laskuun. Viime vuosien aikana ministeriön tavoitteena on ollut huolehtia, että karhukanta ei enää jatka laskua vaan vakiintuu suurin piirtein nykyiselle tasolle. Metsästyksellä pyritään huolehtimaan karhukannan tasaisesta jakaantumisesta Suomessa poronhoitoalueen ulkopuolella. Samalla pyritään vähentämään karhujen aiheuttamia vahinkoja, joista suurin osa aiheutuu porotaloudelle. Karhun aiheuttamat vahingot ovat olleet nousussa ja viime vuonna ilmoitettiin 644 karhun tappamaa poroa. Korvaussumma nousi edellisvuoden 876 000 eurosta 1 088 000 euroon.
Vakiintuneen kannan alueella, jossa kanta hieman pienentynyt (490 -> 460), mutta jossa kanta on edelleen vahvin ja jossa on myös vahva tulomuutto Venäjältä, metsästyspainetta nostetaan hieman ja kiintiöksi esitetään 53 karhua. Levittäytymisvyöhykkeellä, jossa kiintiö viime vuonna puolitettiin, kanta on vähentynyt hieman (420 -> 390). Levittäytymisvyöhykkeellä kiintiötä vähennetään edelleen ja ehdotetaan 15 karhun kiintiötä. Läntisen Suomen kehittyvän kannanhoitoalueella kanta on kasvanut merkittävästi (200 -> 280), joten kiintiöksi esitetään 13 karhua. Poronhoitoalueen verotuksen mitoituksessa seurataan pääasiassa vahinkojen kehittymistä. Ministeriö esittää alueelle kohdennettavaksi yhteensä enintään 52 karhun kiintiön siten, että itäiselle poronhoitoalueelle tulee 37 kiintiö ja läntiselle 15.
Näiden lupien lisäksi Suomen riistakeskus voi myöntää tarkkaa harkintaa käyttäen poikkeuslupia vahinkoa tai uhkaa aiheuttavien karhujen kaatamiseen. Vahinkoperusteisten lupien määrää ei rajoiteta.
Karhu kuuluu tiukasti suojeltuihin lajeihin, jonka metsästystä säädellään EU:n luontodirektiivissä. Suomessa karhukanta on riittävän suuri siihen, että sen kokoa voidaan säädellä kannanhoidollisella metsästyksellä vahvistetun hoitosuunnitelman mukaisesti.