Hirvikannan hoidon tavoitteet asetettu Suomen riistakeskus Pohjanmaan ja Rannikko-Pohjanmaan alueille

Alueelliset riistaneuvostot Pohjanmaalla ja Rannikko-Pohjanmaalla päättivät hirvikannan hoidon tavoitteet vuosille 2021-2023 niiden toimialueeseen kuuluvien neljän hirvitalousalueiden osalta. RaPo-Po1 ja RaPo-Po3 hirvitalousalueilla tavoitellaan hirvitiheyttä 3,5 – 4,0 hirveä tuhatta maapinta-alan hehtaaria kohti ja RaPo-Po2 ja Po1 hirvitalousalueilla tavoitellaan puolestaan hirvitiheyttä 3,0 – 3,5 hirveä/ 1000 ha. Hirvikannan rakenteen osalta noudatetaan hirvikannan hoitosuunnitelmassa linjattuja tavoitteita. Tavoiteltava naaraiden osuus hirvikannassa on noin 1,5 yksilöä yhtä urosta kohti ja metsästyksen jälkeen jäävään kantaan on tavoitteena jättää 20-30 prosenttia vasoja. Sekä rakenne- että tiheystavoitteet ovat samat kuin vuosina 2018-2020 olleet tavoitteet.

Asetetuilla tavoitteilla turvataan hirvikannan elinvoimaisuus ja riistataloudelliset hyödyt, mahdollistetaan monilajinen kannanhoito sekä samaan aikaan hirvikannan hoidosta koituvat haitat pidetään kohtuullisina. Uudet tavoitteet edellyttävät hirvitalousalueilla hirvikannan maltillista pienentämistä tai pitämistä samalla tasolla. Ennen tavoitteiden asettelua alueelliset riistaneuvostot ovat kuulleet alueen sidosryhmiä, kuten liikenteen, metsä- ja maatalouden sekä ympäristöalan viranomaisia ja eri järjestöjä. Näkemyksissä eri tahot huomioivat tavoitteiden mukaiset kehitykset hirvikannan hoidossa ja pienentyneet vahinkomäärät. Useat tahot, muun muassa Metsäkeskus ja Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto esittivät edelleen hirvikantaa pienennettäväksi. Riistaneuvostot eivät kuitenkaan päätyneet enää pienentämään hirvitiheyksiä, sillä asetetut tavoitteet ovat jo koko 2000-luvun pienimpiä ja kaikki käytettävissä oleva aineisto osoittaa, että asetetuilla tavoitteilla vahinkomäärät tulevat olemaan pieniä.

Asetettujen tavoitteiden toteuttamisesta vastaavat osaltaan Suomen riistakeskus sekä riistanhoitoyhdistykset metsästyksen suunnittelun, ohjauksen ja pyyntilupahallinnon avulla. Tavoitteiden toteutumista seurataan sidosryhmäyhteistyössä vuosittain. Arviot hirvikannan koosta ja rakenteesta tuottaa Luonnonvarakeskus ja arvioiden pohjana käytetään muun muassa metsästyksen yhteydessä kerättyä hirvisaalis- ja havaintoaineistoa.

Luvansaajat ja metsästäjät ovat sitoutuneet yhteisiin tavoitteisiin ja pyrkivät metsästämään hirviä niin, että tavoitteet saavutetaan. Tätä on paikallisesti seurattu riistanhoitoyhdistysten luvanhakijoille ja metsästysseuroille järjestämissä tilaisuuksissa, joissa seurataan hirvenmetsästyksen kehittymistä ja lupien käyttöä. Myös Suomen riistakeskus Pohjanmaa ja Rannikko-Pohjanmaa ovat viime syksynä järjestäneet alueilla järjestänyt hirvenmetsästyksen tilannekatsauksen, jonka tuloksen perusteella on pystytty vielä suuntaamaan metsästystä tavoitteisiin pääsemiseksi.

Hirvikannanhoidolla on iso merkitys maalaiskuntien väestölle ja luonnolle. Hirvi tuottaa sekä aineellista että aineetonta hyvinvointia ja on tärkeä osa luonnon ekosysteemiä. Erityisesti hirvenmetsästys ylläpitää kylien elinvoimaisuutta ja kasvattaa sosiaalista pääomaa paikallisyhteisöissä. Viime metsästyskaudella pohjalaismaakuntien hirvenmetsästäjät viettivät pyynnissä aikaa lähes 100 000 metsästyspäivää, samalla käyttäen metsästyksen välittömiin kuluihin reilut 2 miljoona euroa. Vastineeksi metsästäjät saavat noin 5 miljoonan euron virkistysarvon sekä lisäksi liha-arvoa. Lisäksi maakunnissa hirvikoiraharrastus on yksi Suomen aktiivisinta. Sillä on iso merkitys virkistysarvona sekä koirajalostustoiminnassa.

Lisätietoja