Hirvien aiheuttamista metsätuhoista maksetaan aiempia vuosia vähemmän korvauksia

Suomen metsäkeskus:

Erityisesti Pohjois-Suomessa hirvieläinten aiheuttamista tuhoista maksettavien korvausten määrä vähenee voimakkaasti aiempiin vuosiin verrattuna. Korvauksia vuoden 2013 tuhoista maksetaan vähemmän pääasiassa, koska korvaussumman arvioinnissa käytettyjä taimikoiden arvoja oli muutettu. Arvioitujen vahinkojen pinta-ala kasvoi osassa Suomea jopa kolmanneksen, mutta maksettujen korvausten määrä väheni. Vuoden 2013 tuhoista maksetaan korvauksia 880 000 euroa, mikä on 320 000 euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. 

Suomen metsäkeskuksen arvioimista hirvieläinvahingoista maksettavat korvaukset yksityisille maanomistajille vähenivät lähes koko maassa. Eniten korvaukset pienenivät Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueilla. Arvioitujen vahinkojen määrä kuitenkin lisääntyi esimerkiksi Kainuussa ja Lapissa 36-38 prosenttia.

Tärkein syy korvausten vähenemiseen on arvioinnissa käytettävien taimikoiden laskennallisen arvon muutos. Erityisesti karuilla mailla kasvavien männyntaimikoiden arvioinnissa käytetty arvo on aikaisempaa pienempi. Aiemmissa arvioinneissa varttuneen taimikon arvo oli sama riippumatta sen perustamistavasta. Nyt arvioinnissa on otettu huomioon se, että luontaisesti tai kylvämällä perustetun taimikon perustamiskustannukset ovat huomattavasti pienemmät kuin istuttamalla perustetun taimikon.

Hirvivahingoista maksetaan maanomistajalle korvausta vain, jos korvaussumma on vähintään 170 euroa. Tätä vähäisempiä vahinkoja ei lasketa mukaan arvioituihin pinta-aloihin. Myös näitä korvauskynnyksen alittavia tapauksia on aiempia vuosia enemmän.

Maanomistajalle korvataan puuston arvon aleneminen ja mahdollinen uudelleen metsitys

Hirvieläinten aiheuttamasta metsävahingosta voidaan korvata ne taloudelliset menetykset, jotka aiheutuvat taimikon tai sitä varttuneemman puuston arvon merkittävästä alenemisesta tai vahinkoalueen välttämättömästä täydennysviljelystä tai uudelleen metsittämisestä. Korvauksen määrään vaikuttavat muun muassa vahinkoalueen taimikon pituus, pinta-ala, vaurioituneiden taimien määrä ja vahingoittumisaste.

EU:n komissiossa luonnosvaiheessa olevia maa- ja metsätalouden tukia linjaavia suuntaviivoja on tulkittu niin, että hirvituhokorvauksia ei voitaisi enää heinäkuusta alkaen maksaa. Puhuttaessa luonnontuhojen korvauksista metsissä suuntaviivoissa ei mainita eläinten aiheuttamia tuhoja.

– Periaatteessa on mahdollista, että korvaukset loppuvat jo tämän vuoden heinäkuussa. Yleensä tukiin on mahdollista saada vuoden siirtymäaika eli korvaukset loppuisivat heinäkuussa 2015. Joka tapauksessa asia on kesken ja suuntaviivoista neuvotellaan vielä, sanoo Suomen metsäkeskuksen metsäjohtaja Anna Rakemaa.

Hirven pyyntilupahakemukset tulee jättää huhtikuussa

Hirvituhojen määrään vaikuttaa eniten hirvikannan koko. Metsästysseurojen tulee jättää hirvien pyyntilupahakemuksensa riistanhoitoyhdistyksille huhtikuun aikana. Riistakeskus tekee päätökset lupien määrästä tulevalle metsästyskaudelle alkukesän aikana. Hakuprosessin aikana kuullaan sidosryhmien näkemyksiä ja huomioidaan esimerkiksi metsätaloudelle aiheutuneet vahingot.

Riistakeskuksen arvion mukaan hirvikanta on tällä hetkellä suosituksen mukainen: keskimäärin 3,2 hirveä tuhannella hehtaarilla.

–Alueelliset erot ovat melko suuria ja hirvijahtia tulee suunnata edelleen kantaa tasoittavasti huomioiden tihentymät ja hirvien siirtyminen kesä- ja talvilaidunalueiden välillä, sanoo Suomen metsäkeskuksen riistavahinkovastaava Esko Viinanen.

– Osassa Pohjois-Suomea hirvien määrässä on havaittavissa merkkejä kasvusta ja hirvikannan voimakkaasta keskittymisestä riistakeskusalueen sisällä. Hirvikannan tihentymät aiheuttavat nopeasti metsävahinkoja varsinkin talvilaidunalueilla, lisää Viinanen.

Tieto Suomen metsäkeskuksen sivulla