Varsinais-Suomen alueellinen riistaneuvosto: ”Kannanhoidollisen pyynnin toteutuminen on kriittinen tekijä uuden susipolitiikan uskottavuudelle”

Varsinais-Suomen alueellinen riistaneuvosto pitää suden kannanhoidollista metsästystä välttämättömänä toimenpiteenä susitilanteen hallintaan saamiseksi. Hallinto-oikeuksien ratkaisuissa todettiin, että viime talven kannanhoidollinen susipyynti perustui lainmukaisiin päätöksiin. Tarkasti ja huolellisesti toimeenpantu kannanhoidollinen sudenmetsästys on hyvä tapa turvata susireviireillä asuvien henkilöiden oikeudet.

Lounais-Suomen susikanta on kymmenessä vuodessa kehittynyt yhdestä susilaumasta neljään. Varsinais-Suomessa on kaksi susilaumaa, Mynämäen lauma ja Pöytyän lauma. Tämän lisäksi Salossa on yhteinen susilauma Uudenmaan kanssa ja Loimaan Alastarolla on yhteinen susilauma Satakunnan kanssa. Tämän lisäksi maakunnassa liikkuu useita reviirittömiä eläimiä. Näin ollen Varsinais-Suomessa voi tällä hetkellä olla jopa yli 40 eri susiyksilöä.

Susikannan leviämisestä Lounais-Suomen tiheästi asutulle maaseudulle on aiheutunut ihan uudenlaisia sosiaalisia ongelmia verrattuna tilanteeseen, jossa sudet oleskelivat pääosin harvaan asutulla maaseudulla. Viime talvena Varsinais-Suomessa kannanhoidollista sudenpyyntiä ei voitu toteuttaa päätöksistä tehtyjen valitusten aiheuttaman lupien toimeenpanokiellon takia. Hallinto-oikeuksien ratkaisut osoittivat kuitenkin, että Suomen riistakeskus oli toiminut oikein lupia myönnettäessä. Kannanhoidollisella pyynnillä tavoiteltava hyöty jäi viime vuonna Varsinais-Suomessa kokonaan saavuttamatta. Kannanhoidollisen pyynnin toteuttaminen tulevana talvena on kriittinen tekijä uuden susipolitiikan uskottavuudelle.

Susikannan hoito ei ole pelkästään riistaviranomaisten, metsästysjärjestöjen ja luonnonsuojelujärjestöjen asia. Alueilla, joilla on susireviiri, susien läsnäolo vaikuttaa useiden kansalaisten elämään. Uudessa valtakunnallisessa susikannan hoitosuunnitelmassa korostetaan paikallisten ihmisten mahdollisuutta vaikuttaa oman alueensa susikannan hoitoon. Varsinais-Suomessa toimiva suurpetoneuvottelukunta, paikalliset riistanhoitoyhdistykset, alueellinen riistaneuvosto ja Suomen riistakeskuksen aluetoimisto pyrkivät kaikki toteuttamaan edellä mainittua. Paikallista vaikuttamismahdollisuutta taataan parhaiten, kun päätökset susia koskien tehdään mahdollisimman lähellä niitä kansalaisia, joita susien läsnäolo koskettaa, vaikka tavoitteena onkin suden olemassaolon turvaaminen Suomessa.

Maa- ja metsätalousministeriö edellyttää erittäin tiukkoja lisäsääntöjä toteutettaessa suden kannanhoidollista pyyntiä. Kannanhoitojärjestelmän vakiinnuttua pitää lieventää niitä lisäsääntöjä, jotka turhaan vaikeuttavat kannanhoidollista pyyntiä. Ministeriön asetuksen perustelujen maksimilupamäärä tulisi kirjoittaa niin, että Suomen riistakeskus voisi vapaammin määritellä tilanteen mukaan kaatolupien määrän kunkin lauman alueelle.

Tälle vuodelle ehdotettu mahdollisuus myöntää enemmän kuin yksi poikkeuslupaa yhdelle ja samalle reviirille on tervetullut mahdollisuus. Varsinais-Suomen susilaumat (Mynämäki ja Pöytyä) näyttävät tällä hetkellä hyvin täyttävän asetetut kriteerit kahden poikkeusluvan myöntämiselle rinnakkain sijaitsevina ja vakiintuneina laumoina. Uudenmaan ja Varsinais-Suomen rajamaille sijoittuvan lauman aiheuttamista lammasvahingoista valtaosa on tapahtunut Varsinais-Suomen maakunnan puolella, aiheuttaen alueella huolestuneisuutta. Myös tämä lauma täyttää esiintyneiden vahinkojen ja lisääntyneiden havaintojen myötä kahden luvan myöntämiselle asetetut kriteerit.

Lisätietoja:
Martin Hägglund, puheenjohtaja, Varsinais-Suomen alueellinen riistaneuvosto p. 050-68850