Suden kannanhoidollinen metsästys on päättynyt

Suden kannanhoidollinen metsästys on päättynyt. Susikannan hoitosuunnitelman mukaisilla kannanhoidollisilla poikkeusluvilla kaadettiin 43 sutta. Kolme poikkeuslupaa jäi käyttämättä Pohjois-Karjalassa. Tämä oli toinen pyyntikausi kaksivuotisesta kokeilusta, jonka pohjalta voidaan arvioida metsästyksen vaikutukset kantaan ja susien käyttäytymiseen.

Kannanhoidollisia poikkeuslupia haettiin 27 hakemuksella yhteensä 116 suden metsästämiseen. Suomen riistakeskus arvioi ja selvitti perusteiden täyttymisen hakemuskohtaisesti ja myönsi poikkeuslupia yhteensä 46 suden kannanhoidolliseen metsästykseen. Vain kolme poikkeuslupaa jäi käyttämättä.

Kaikista myönteisistä päätöksistä valitettiin alueellisiin hallinto-oikeuksiin. Valituksista ei kuitenkaan aiheutunut tänä vuonna täytäntöönpanokieltoja. Myönnetyt poikkeusluvat olivat voimassa 30 vuorokautta 23.1.–21.2.2016 välisenä aikana.

Kannanhoidollisen sudenpyynnin etenemistä saattoi seurata Suomen riistakeskuksen verkkosivujen susisaalistaulukosta. Saalistiedot päivittyivät taulukkoon automaattisesti saalisilmoituksen hyväksymisen jälkeen. Taulukkoon päivitetään myöhemmin myös tarkemmat tiedot kaikista pyydetyistä susista, kunhan ne on tutkittu Luonnonvarakeskuksessa.

Kokeilun vaikutukset arvioidaan

Kaksivuotisella kokeilulla on kerätty tietoa kannanhoidollisen metsästyksen vaikutuksista suden käyttäytymiseen ja lauman elinvoimaisuuteen sekä kansalaisten asenteisiin. Suomen riistakeskus ja Luonnonvarakeskus arvioivat ensi syksyyn mennessä muun muassa metsästyksen käytännön toteutusta. Maa- ja metsätalousministeriö linjaa myöhemmin kannanhoidollisen metsästyksen jatkon.

Reviiriperusteisella kannanhoidollisella metsästyksellä pyritään turvaamaan suotuisalla suojelutasolla oleva susikanta ja edistämään ihmisten ja susien rinnakkaiseloa susikannan hoitosuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Euroopan unionin luontodirektiivi mahdollistaa suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen niillä ehdoin, että riistalajille on luotu hoitosuunnitelma, pyynti ei heikennä lajin suotuisan suojelutason saavuttamista eikä muuta tyydyttävää ratkaisua konfliktien ratkaisemiseksi ole.

Suomessa kannanhoidollista metsästystä on jo aiemmin toteutettu ilveksellä ja karhulla, mikä on selkeästi vähentänyt niiden aiheuttamia konflikteja. Kannanhoidollinen metsästys on luonut suurpetolajeille riista-arvoa ja lisännyt lajien hyväksyntää paikallisten keskuudessa.

Aluekohtainen taulukko kannanhoidollisten poikkeuslupien käytöstä (pdf)

 

Lisätietoja