Rusakon metsästyksen loppukiri

Erikoisviljelmille, puutarhakasveille tai rehupaaleille vahinkoja aiheuttavat rusakot ja metsäjänikset on syytä poistaa metsästysaikana. Jäniseläinten metsästysaika päättyy helmikuun lopussa. Viljelijän tai puutarhurin kannattaa ottaa yhteyttä paikallisiin metsästäjiin hyvissä ajoin, jotta vahingot voidaan estää ennen herkkää lisääntymisaikaa. 

Jäniseläinten aiheuttamat menetykset voivat olla pahimmillaan tuhansia euroja. Paksun lumen aikana erityisesti rusakot kerääntyvät helppoihin ravintokohteisiin, jolloin ne voivat aiheuttaa huomattavaa vahinkoa esimerkiksi marja- tai hedelmäviljelmillä. Halutuimpia kohteita ovat omenapuut, nuoret vadelmat ja pensasmustikat. Myös maataloudessa käytettävät rehupaalit ovat rusakoille mieluista ravintoa: paalit kannattaa suojata sijoittamalla ne lähelle tuotantotiloja tai aitaamalla paalialue verkolla.

Metsästyksen järjestäminen

Metsästys onnistuu tehokkaasti ajometsästyksenä, jossa sopivat rusakoiden päivämakuumäet ajetaan metsästäjien ja koirien avulla. Passimiesten sijoittelussa otetaan huomioon turvallisuus ja rusakoiden kulkureitit. Passipaikkoja suunniteltaessa on syytä muistaa, että ilman rakennuksen haltijan tai omistajan lupaa ei riistaeläintä saa ampua 150 metriä lähempänä asuttua rakennusta. Rakennuksen haltijan luvalla metsästys on mahdollista lain määräämää minimiä lähempänä.

Metsästyksestä on hyvä tiedottaa paikallisille maanomistajille, jolloin he saavat mahdollisuuden osallistua halutessaan metsästykseen. Yhdessä toteutettu metsästys tarjoaa oivan tilaisuuden jakaa tietoa metsästyksestä ja vahinkojen ennaltaehkäisystä. Rusakkokannan harvennuksella vähennetään niin ikään asutuksen läheisyyteen jänisten perässä tulevien ilvesten aiheuttamaa huolta, ja niiden vierailuista mahdollisesti johtuvia pienkotieläinvahinkoja.

Taloudellisesti merkittäviä vahinkoja aiheuttavia riistaeläimiä voidaan vähentää myös rauhoitusaikana, mutta siihen tarvitaan aina Suomen riistakeskuksen myöntämä poikkeuslupa. Valtio ei korvaa rusakon tai metsäjäniksen aiheuttamia vahinkoja.

Lisätietoja: Suomen riistakeskuksen riistapäälliköt ja riistasuunnittelijat, ks. yhteystiedot