Itämeren hallikannan kasvu jatkuu

Itämeren alueen hallilaskennoissa tavattiin viime keväänä yli 32 000 hallia. Kannan kasvu on 2000-luvun puolivälistä alkaen painottunut Keski-Ruotsin saaristoon. Toisella hallien karvanvaihdon ydinalueista, Suomen lounaissaaristossa, kannan koko on pysynyt suhteellisen vakaana 2000-luvun alkuvuosien jälkeen. Laskenta-jakson sääolosuhteet olivat vaihtelevia, mutta laskennat saatiin tehtyä onnistuneesti kaikilla merialueilla. Suomen alueen laskennoista vastasi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.

Hallien laskentakanta, eli laskennoissa nähtyjen hallien määrä on kasvanut 2000-luvun alun noin 10 000:sta nykyiseen noin 32 000 eläimeen. Kannan keskimääräinen kasvunopeus on ollut 5,7 % vuodessa viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Hallien karvanvaihtoaikaisen esiintymisen ydinalue on Itämeren pääaltaan pohjoisreunalla Keski-Ruotsin saaristossa ja Suomen lounaissaaristossa. Laskentakanta on kasvanut Keski-Ruotsin saaristossa tasaisesti koko 2000-luvun, kun taas Suomen puolella laskentakanta on pysynyt suhteellisen vakaana 2000-luvun alkuvuosien jälkeen. Myös Etelä-Itämerellä (Etelä-Ruotsi, Tanska ja tänä vuonna ensi kertaa myös Puola) on ollut selvää kasvua, mutta siellä laskettujen eläinten osuus kokonaislaskentakannasta on vielä varsin pieni. Keväällä 2014 Suomen laskentakanta oli reilu kolmannes kaikista Itämeren alueella lasketuista halleista. Laskenta-ajankohdan tilanteen perusteella ei kuitenkaan voida vetää suoria johtopäätöksiä hallien jakautumisesta eri merialueille muina vuodenaikoina.

Laskennat tehdään touko-kesäkuun vaihteessa pääasiassa lentolaskentoina koko hallien säännöllisen esiintymisen alueella. Karvanvaihdon takia hylkeet makailevat tällöin runsaslukuisimmin näkösällä luodoilla. Osa hylkeistä on kuitenkin parhaissakin oloissa vedessä laskennan tavoittamattomissa, mutta vuodesta toiseen samalla tavalla toistettuna tulokset kuvaavat hyvin kannankoon kehityssuunnan. Kaikki laskenta-alueet käydään läpi kahden viikon sisällä, jotta eläinten mahdollisista siirtymisistä aiheutuva virhe laskentatulokseen olisi mahdollisimman pieni. Karvanvaihtoaikaisen esiintymisalueen luodot lasketaan tänä aikana 2-3 kertaa ja kultakin alueelta suurin päiväsumma otetaan huomioon laskentakantaa määritettäessä.

Vuoden 2014 laskennat toteutettiin 22.5.–6.6. Kevään laskentaolosuhteet olivat säiden puolesta vaihtelevat. Erityisesti laskentajakson alussa sumut kiusasivat hallien esiintymisen ydinalueella. Jakson lopulla laskentapäiviksi pystyttiin valitsemaan myös heikkotuulisia aurinkoisia poutapäiviä, jolloin karvanvaihtoluodoilla makailevien hallien osuus on suurimmillaan. Ydinalueiden (Keski-Ruotsi ja Suomen lounaissaaristo ml. Ahvenanmaa) osalta tulos perustuu 27.5.-1.6. tehtyihin lentolaskentoihin.

RKTL:n tiedote ja taulukko: Vuoden 2014 laskennoissa nähdyt hallit merialueittain ja maittain ajanjaksolla 22.5.-6.6.